Korkeakoulut älähtivät budjetista
Uuden hallituksen ensimmäiseen budjettiin ladattiin valtava määrä toiveita ja tavoitteita. Niille oli katetta, sillä hallitusohjelma lupasi kolmen miljardin euron kertaluonteisten tulevaisuusinvestointien ohella pysyviä menolisäyksiä 1,2 miljardin euron edestä. Kevään vaalitaisteluissa huutokauppaa käytiin vielä suuremmista summista.
Valtiovarainministeriön viime viikolla julkistamassa budjettiehdotuksessa toiveet ja todellisuus eivät kohdanneet. Pettyneitä oli paljon.
Erityisen pettyneiltä vaikuttivat korkeakoulujen edustajat. Hallitusohjelmassa ylimpien opinahjojen perusrahoitukseen luvataan tälle vaalikaudelle 60 miljoonan euron vuosittaista korotusta: yliopistoille 40 ja ammattikorkeakouluille 20 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön tarjous ensi vuodelle on yhteensä 15 miljoonaa euroa.
Kun jakajia on paljon, jakojäännöksellä ei mittavia rekrytointeja eikä hankintoja tehdä.
Kiistely korkeakoulurahoista jatkunee vielä koko hallituksen budjettiriihessä
Yliopistojen rehtorineuvoston mukaan kahden edellisen hallituksen aikana yliopistokoulutuksesta on leikattu noin 300 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakouluissa on päädytty 200 miljoonan euron menetyksiin (TS 20.8.). Hallituksella, joka sanoo palauttavansa koulutuksen kunnian, kirittävää on paljon.
Korkeakoulurahoitus on nostattanut kritiikkiä myös oppositiossa. Koulutuspuolueeksi uudelleen mielivä kokoomus näpäytti tiistaina, etteivät punavihreät ole kyenneet lunastamaan lupauksiaan. Viime vaalikauden leikkausten valossa kritiikissä on lievä uskottavuusvaje.
Hallituksen kakkospuolueen keskustan sisälläkin on ristivetoa. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen odotti hallitusohjelmassa luvattua pottia jo ensi vuodelle. Valtiovarainministeri Mika Lintilä puhuu korotusten jaksottamisesta vaalikaudelle.
Ministeriöiden kahdenvälisiin neuvotteluihin jää paljon työstettävää. Kiistely korkeakoulurahoista jatkunee vielä koko hallituksen budjettiriihessä.
Talouden näkymät ovat heikentyneet hallitusohjelman kirjoittamisesta. OP-ryhmän tuoreen ennusteen mukaan talous kasvaa tänä vuonna 1,2 ja ensi vuonna 0,5 prosentin vauhtia. Toivottu kahden prosentin taso on jäämässä kauas taakse.
Maailmalta kantautuvat talousuutiset ovat saaneet budjetintekijät valtiovarainministeriä myöten varovaisiksi. Pettyneiden lista saattaa kasvaa.
Suomen on syytä panostaa koulutukseen ja tutkimukseen, jotta pohja kansainvälisessä kilpailussa pärjäämiseen pysyy kunnossa. Tulevaisuusinvestoinneista ei pidä rahoittaa pysyviä menoja, mutta viisaasti käytettynä jotakin niistä voisi koulutukseen osoittaa.
Korkeakoulut eivät ole pelkästään valtion perusrahoituksen varassa. Pääomien tuottoa on mahdollista luovasti käyttää.
