ALIO
Nuorten päihteiden käyttö on ollut viime vuosina vähenemässä. Tutkijoiden mukaan kehityksen taustalla ei ole yhtä yksittäistä tekijää vaan myönteisen kehityksen taustalla on useita syitä.
Alkoholin hankkiminen on muuttunut vaikeammaksi tiukentuneen ikärajavalvonnan myötä. Yhtä lailla vanhempien asenteet alkoholinkäyttöön ovat muuttuneet tiukemmiksi.
Nuorten ajankäyttötapojen muutoksella on ollut myös osansa kehityksessä. Nuorten vapaa-ajan keskiössä ovat yhä enemmän muut asiat kuin alkoholi. Sosiaalinen media on omalta osaltaan muuttanut nuorten ajanviettoa ja keskinäistä vuorovaikutusta.
Vankka tutkimusnäyttö osoittaa, että mitä myöhäisempään ikävaiheeseen päihdekokeilut sijoittuvat, sitä pienemmäksi vakavien päihdeongelmien riski muodostuu aikuisiässä.
Päihteiden käytön vähenemistä on edelleen tuettava järjestelmällisin keinoin. Valitettavaa on, että yli kymmenen vuotta jatkunut alkoholin kokonaiskulutuksen lasku pysähtyi viime vuonna. Taustalla vaikutti uusi alkoholilaki, joka lisäsi alkoholin saatavuutta.
Myönteistä on, että tuore hallitus on varannut noin 50 miljoonaa euroa harrastustoiminnan tukemiseen koulupäivän yhteydessä. Innoitusta on haettu Islannista, jossa Euroopan runsaiten päihteitä käyttävästä nuorisosta tuli koko maanosan raittiimpia kahdessa vuosikymmenessä.
Islannissa tuettiin monipuolisesti nuorten ohjattua harrastamista ja vapaa-ajan toimintaa. Tätä kautta vaikutettiin nuorten vapaa-ajan rakentumiseen ja synnytettiin luonnollisia hyvänolontunteita, jotka vähentävät nuorten kiinnostusta päihteitä kohtaan.
Islannissa päihde-ehkäisy ei rajoittunut ainoastaan nuorten harrastustoiminnan tukemiseen vaan taustalla on pitkäkestoinen ja järjestelmällinen työ päihdehaittojen ehkäisemiseksi.
Harrastustoiminnan ohella Islannissa panostettiin voimakkaasti vanhemmuustaitoihin, ajantasaisen tutkimustiedon hyödyntämiseen sekä paikalliseen yhteistyöhön kodin, koulun, järjestöjen ja viranomaisten välillä. Samalla jokaiseen kuntaan palkattiin päihde-ehkäisyn asiantuntija.
Tulee muistaa, ettei minkään maan "mallia" voi sellaisenaan siirtää toiseen maahan. Islanti on kooltaan ja yhteiskuntarakenteeltaan ainutlaatuinen maa, jossa on myös yksi Euroopan tiukimmista alkoholimonopoleista. Kansanterveyslähtöistä säätelyä liittyen alkoholin verotukseen, saatavuuteen ja mainontaan tarvitaan edelleen.
Islannin kokemusten valossa kaikkein tehokkainta on hyödyntää monipuolista keinovalikoimaa päihteiden käytön ehkäisytyössä. Suomessa ainoastaan harrastustoimintaan panostaminen ei ole riittävä keino takaamaan päihteiden käytön vähenemistä. Harrastusten lisäksi esimerkiksi näyttöön perustuvia vanhemmuustaito-ohjelmia tulee tuoda yhä useamman perheen ulottuville.
Paikallistasolla tärkeää on saada kaikki lasten ja nuorten arkeen vaikuttavat toimijat yhdessä vanhempien kanssa saman pöydän ääreen pohtimaan, miten päihde-ehkäisyä tehdään pitkäjänteisesti erityisesti paikallisiin tarpeisiin vastaten.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerää kattavaa seurantatietoa nuorten päihteiden käytöstä esimerkiksi säännöllisesti toteutettavan Kouluterveyskyselyn muodossa. Tätä laadukasta seurantatietoa voitaisiin hyödyntää nykyistä kattavammin sekä kouluissa että laajemmin paikallistason yhteisöissä.
Järjestöjen näkökulmasta tarkasteltuna lähiyhteisöihin keskittyvässä toiminnassa on paljon mahdollisuuksia, jotka eivät rajoitu vain päihde-ehkäisyyn vaan lisäävät yhteisön hyvinvointia myös monella muulla mittarilla mitattuna. Yksinäisyyden vähentyminen ja keskinäisen sosiaalisen tuen vahvistuminen ovat hyviä esimerkkejä yhteisöissä tapahtuvan työn hedelmistä.
Yhtä lailla tärkeää on puuttua syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanteeseen mahdollisimman varhain. Tämä onnistuu parhaiten, kun ehkäisevällä päihdetyöllä on pysyviä moniammatillisia sekä riittävän hyvin resursoituja rakenteita kaikissa Suomen kunnissa ja oppilaitoksissa.
Kirjoittaja on toiminnanjohtaja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ssä.
