Lentopäästöjä karsittava EU-tasolla

Lentojen aiheuttama uhka ilmastolle tiedostetaan, ja asenne on vaihtunut huolettomasta matkustelusta ilmastoahdistukseen. Silti merkittäviä muutoksia ihmisten käyttäytymisessä ei ole tapahtunut.

Ilmastohuoli ei näy kotimaisen Finnairin asiakasmäärissä, vaan uusia reittejä avaava yhtiö teki alkuvuonna jopa matkustajaennätyksen (TS 18.7.).

Monet yritykset tosin korvaavat kansainvälisiä työkokouksia virtuaalipalavereilla, mutta edelleen kaukaisemmat seminaari- ja kokousmatkat tehdään lentäen. Työn vuoksi matkustavien on aikataulusyistä vaikea vaihtaa lentokone junaan. Ilmastonmuutoksen kannalta tehokkain keino, lentomatkustamisen lopettaminen, tuskin on realistinen vaihtoehto.

Raideliikenteen kehittäminen ja kilpailukykyisemmät lipunhinnat voivat tarjota houkuttelevan vaihtoehdon, joka vaikuttaa sekä loma- että työmatkoihin.

Osa lentomatkustajista hyvittää lentämisen aiheuttamia päästöjä rahalla. Kompensaatiokorvaukset ovat yleistyneet, kun lentoyhtiöt ovat ryhtyneet tarjoamaan mahdollisuutta maksaa hyvitystä niiden kautta.

Hyvitysmaksut perustuvat päästölaskurin arvioon lentomatkan ympäristökuormituksesta. Lentoyhtiöiden ja toisaalta riippumattomien tahojen päästölaskurit tosin antavat hyvin erilaisia lukemia. Laskurista riippuen saman lennon päästökuorma voi olla yli kolminkertainen toiseen verrattuna. Lentoyhtiöiden laskurien ilmoittamat päästöt ovat pienimmät. Syynä on muun muassa erilainen laskentatapa. Osa laskureista mittaa eri saasteiden vaikutuksen yläilmakehässä, osa ottaa huomioon vain hiilidioksidipäästöt, mutta ei ilmastoon vaikuttavia typen oksideja (TS 16.7.).

Päästöjä suositellaan kompensoitavaksi puiden istuttamisella ja osoittamalla rahaa metsien suojeluun. Vapaaehtoisista maksuista suuri osa kohdennetaan metsittämisen ohella uusiutuvan energian hankkeisiin kehittyvissä maissa. Finnairin kautta maksetut kompensaatiot menevät polttopuuta säästävien liesien käyttöä edistävään projektiin Mosambikissa.

Luotettavuuden kannalta läpinäkyvyys on tärkeää. Kuluttajan on olennaista tietää, miten ja mihin hyvityseurot käytetään.

Ranska päätti juuri lentoverosta, jonka se ottaa käyttöön ensi vuoden alusta. Lentoveroa maksetaan myös Britanniassa, Itävallassa, Norjassa, Ruotsissa ja Saksassa. Suomen hallitus ei suunnittele lentoveron käyttöönottoa vaan tavoittelee eurooppalaista ratkaisua. EU-tason ratkaisua on syytä tavoitella ja löytää yhteiset keinot vähentää lentojen aiheuttamia päästöjä.

Ilmastotutkimukseen pitää suunnata riittävästi resursseja. Tutkimuspanostusten ohella yrityksille pitää luoda painetta ja mahdollisuuksia kehitystyöhön, jonka tuloksena lentoliikenteen ilmastokuorma vähenee.