Pääkirjoitus

Hätälainasta karvas kalkki

Kyproslaiset ovat yrittäneet viime päivinä turhaan nostaa rahaa pankkitileiltään.
Kyproslaiset ovat yrittäneet viime päivinä turhaan nostaa rahaa pankkitileiltään.

Ellei auttavan kättä olisi sopimatonta purra, kyproslaiset olisivat jo iskeneet hampaansa saarivaltiolle myönnetyn hätälainan antajiin. He pitävät euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston sopiman järjestelyn ehtoja epäoikeudenmukaisina, monet suorastaan laillistettuna varkautena.

Tosin kadunmiehen kiukku kohdistuu ainakin yhtä sapekkaana oman maan poliitikkoihin ja pankkiireihin, jotka ovat ajaneet Kyproksen leväperäisyydellään vararikon partaalle. Ahdingon syvyydestä kertovat laskelmat ulkoisen avun tarpeesta. Ne lähentelevät maan bruttokansantuotteen määrää eli 17 miljardia euroa.

Niin avokätiseen almuun eivät auttajat suostuneet. Kyproksen on tyytyminen enintään 10 miljardiin euroon, jotka käytetään lähinnä pankkien pääomittamiseen. Loput seitsemän miljardia kerätään maalta itseltään, sikäli kun lainaohjelmalle asetetut ehdot realisoituvat.

Tervetullutta uutta Kyproksen operaatiossa on se, että katastrofin aiheuttajat joutuvat nyt ensi kertaa myös itse sotkujensa ruokkoajiksi. Holtittomaan sijoitustoimintaan ja lainanantoon syyllistyneiden pankkien osakkeenomistajat menettävät omistuksensa valtiolle, joka ottaa niistä vastuun.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

1960-luvun Suomessa suosittu idea pankkien sosialisoinnista on 2010-luvun EU:ssa siis täyttä totta.

Tavallisia kyproslaisia pelastuspaketissa katkeroittaa kaikille pankkitalletuksille määrätty kertaluonteinen vero. Yli sadantuhannen euron tileiltä peritään 9,9 prosenttia ja sitä pienemmiltä 6,75 prosenttia. Myös talletusten korkotuotot pannaan extraverolle.

”Pientallettajien on
tietysti vaikea ymmärtää, miksi he joutuvat miljarditappioiden korvaajiksi.”

Kyproksen valtiojohto on yrittänyt neuvotella muutoksia hätälainasopuun opposition ja euroviranomaisten kanssa varmistaakseen ratkaisulle parlamentin hyväksynnän. Parlamentin on määrä äänestää tukipaketin ehtona olevasta talletusverosta tänään. Äänestyksestä povataan täpärää.

Pientallettajien on tietysti vaikea ymmärtää, miksi he joutuvat miljarditappioiden korvaajiksi. Samaa tosin kyselevät hammasta kiristellen Suomen ja muiden euromaiden veronmaksajat, joilla on vielä vähemmän tekemistä syypäisyyden kanssa. Ja jotka perustellusti kritisoivat kansainvälisen rahanpesun keskuksena kyseenalaista mainetta hankkineen maan auttamista.

EU ja IMF joutuvat vielä monta kertaa selittämään paitsi rikolliseen rahanpesuun sotkeutuneiden avittamista myös tallettajille langetettua kollektiivista rangaistusta. Viimeksi mainitun nimittäminen veroksi ei muuksi muuta raadollista tosiasiaa, että kyse on unionin periaatteita rikkovasta puuttumista talletussuojaan.

Kertavero on tarkoitus periä tileiltä ennen kuin Kyproksen pankit avaavat tauon jälkeen ovensa torstaina. Näin uskotaan estettävän talletusten pako maasta, mikä voi osoittautua koko euroalueen kannalta ylioptimistiseksi.

On riski, että talletussuojaan kajoaminen Kyproksessa käynnistää epäluottamuksen dominoilmiön myös muissa kriisialttiissa jäsenmaissa.