Turun seudun tarpeeseen vihdoin vastaus
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) teki, mitä lupasi: ministerin torstaisella päätöksellä Turun yliopisto saa kauan havittelemansa kone- ja materiaalitekniikan diplomi-insinöörikoulutuksen. Ratkaisu on erinomainen vastatessaan Varsinais-Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin.
DI-koulutuksen laajentaminen oli yksi maakunnan kärkihankkeista, jota uuden hallituksen ohjelmaan ajettiin faktoihin perustuen.
Yli 50 maakunnan yritystä oli turhaan vedonnut edellisessä hallituksessa ratkaisijan paikalla istuneeseen ministeriin. Turku pettyi karvaasti kaksi vuotta sitten, kun opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) tyrmäsi Turun yliopiston hakemuksen ja DI-koulutus yllättäen laajeni Lahteen. Taustalla oli Turun yliopiston hanketta kiivaasti vastustanut Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Erikoiseksi ratkaisun teki se, ettei Lahdella ole omaa yliopistoa ja nopeine yhteyksineen kaupunki on lähellä pääkaupunkiseutua ja diplomi-insinöörejä kouluttavaa Aalto-yliopistoa.
DI-koulutuksen laajennus on komea näyttö toimivasta yhteistyöstä.
Uudella korkeakouluministerillä Annika Saarikolla oli tuhannen taalan paikka saada Turkuun DI-koulutuksen laajennus (TS 6.6.). Nyt tehty myönteinen päätös on perusteltu. Yliopiston hakemus täytti kirkkaasti hallitusohjelman edellytyksen, jonka mukaan korkeakoulualoituspaikkoja voidaan lisätä alan työllisyysnäkymien ja alueen työvoiman tarpeen perusteella.
Yliopisto on halunnut tekniikan koulutuksen laajennuksella vastata maakunnan kehittämistarpeisiin. Lounaisen Suomen yritykset, Turun kaupunki, kauppakamari, ammattikorkeakoulu ja Varsinais-Suomen liitto ovat antaneet tuen yliopiston tavoitteille. DI-koulutuksen laajennus on komea näyttö toimivasta yhteistyöstä. Vuoden kuluttua Turun yliopistossa on mahdollista opiskella tietotekniikan ja biotekniikan ohella myös kone- ja materiaalitekniikan DI-tutkinto. Yliopistoa pyrkimyksissään tukenut Åbo Akademi kouluttaa lisäksi kemiantekniikan ja tietotekniikan diplomi-insinöörejä.
Varsinais-Suomen tavoitteet alueen kehittämiseksi eivät pääty tähän. Helsingin ja Turun välinen Tunnin juna on muihin verrattuna jo asemalla odottamassa. Toivottavasti hallitus harkitsee ratahankkeita kohde kerrallaan, eikä pää- ja itäradan yhteenniputtamisella luo miljardi-investoinneista liian suurta jättiä.
Kauppakamari visioi, että kymmenen seuraavan vuoden aikana maan bruttokansantuotteen ja viennin kasvusta yli puolet tehdään lounaisessa Suomessa. Kuin muistutuksena tästä Meyerin telakka julkisti tässä kuussa jälleen uuden laivatilauksen ja Valmet Automotive rekrytoi taas satoja työntekijöitä Uudenkaupungin autotehtaalle. Siksi koulutuksen tuoma osaaminen, uudet työntekijät ja toimivat liikenneyhteydet ovat välttämättömiä.
