Taloudesta kuuluu ristiriitaisia viestejä
Suomen ja maailman taloudesta on viime viikkoina saatu odotettua parempia uutisia. Yhdysvaltojen kasvu on pysynyt ennakoitua nopeampana, Saksan talous palasi alkuvuonna kasvu-uralle ja Kiinassa elvytys näyttäisi hälventäneen suurimmat huolet.
Myös Suomen talous oli alkuvuonna vahvassa vedossa. Bruttokansantuote kasvoi tammi–maaliskuussa 2,2 prosenttia vuoden takaisesta. Yksityinen kulutus vetää nyt paremmin kuin vienti, sillä kotitalouksien ostovoima nousee työttömyyden vähetessä. Teollisuuden tilaukset ovat kasvaneet neljättä kuukautta peräkkäin, mutta teollisuustuotanto oli maaliskuussa hienoisessa laskussa.
Kokonaan eivät tummat pilvet ole kaikonneet. Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi, että maaliskuun bkt-luvut kertovat jo hiipuvasta tahdista. Hän odottaa, että koko vuoden kasvu jää alle kahteen prosenttiin.
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu varoittaa epävarmuuden jatkumisesta, sillä maailmataloutta varjostavat ongelmat kuten Britannian EU-ero brexit sekä talousjättien kauppakiistat odottavat ratkaisuaan.
Eurooppa on jämähtänyt ongelmien kierteeseen.
Yhdysvaltain ja Kiinan välinen nokittelu on yltynyt maiden välisten kauppaneuvotteluiden jämähdettyä loppusuoralla. Tämä lisää levottomuutta osakemarkkinoilla ja vaikuttaa haitallisesti investointipäätöksiin.
Tullien korotukset leikkaavat ulkomaankauppaa. Eurooppalainen autoteollisuus voi hetken hengähtää, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi lykkäävänsä päätöstä uusista autotulleista kuudella kuukaudella.
Eurooppa on jämähtänyt ongelmien kierteeseen. Brexit odottaa ratkaisuaan, Saksan teollisuus on ajautunut vaikeuksiin, Ranska ei pysty uudistamaan rakenteitaan ja Italia vajoaa yhä syvemmälle velkasuohon.
Investointihyödykkeiden vienti on Suomen talouden selkäranka, joten heilahdukset maailmantaloudessa vaikuttavat vahvasti suomalaisyrityksiin.
EU hakee uutta suuntaa ja nousua. Euroopan parlamentin vaaleilla ja EU:n korkeiden virkojen nimityksillä on suuri merkitys talouden kehitykselle esimerkiksi kauppa- ja ilmastopolitiikan kautta. Myös EU:n puheenjohtajana heinäkuussa aloittavalla Suomella on edessä isot haasteet.
Euroopan keskuspankin uskotaan jatkavan kevyttä rahapolitiikkaansa talouden elvyttämiseksi, joten korkojen nousua ei lähiaikoina ole nähtävissä.
Talouden näkymät ovat vahvasti esillä myös Suomen hallitusneuvotteluissa. Ratkaistavia kysymyksiä riittää esimerkiksi julkisten palvelujen rahoituksessa.
Elinkeinoelämä odottaa linjauksia verotuksesta, työmarkkinoiden kehittämisestä ja ilmastopolitiikasta. Hallitusohjelma määrittää toimintaympäristön, jossa yritykset tekevät päätöksiä investoinneista ja työllistämisestä.
