Jyrki Kataisen (kok) hallituksen synnytystuskat olivat kovat kesällä 2011. Noin 90 sivun pituisen hallitusohjelman kasaaminen vei lähes kuukauden.
– Pihtisynnytys, parahti tuolloin hallituksen syntysanoiksi terveysalan ammattilainen, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok).
Tänään hallituksen pitäisi läpäistä kaksivuotistarkistus hieman etuajassa. Hallitus on epäilemättä isiensä ja äitiensä mielestä erinomaisessa kunnossa ja hyvin kehittynyt ikäisekseen. Näin vanhemmat tapaavat lapsiaan arvioida, vikoja ei yleensä löydy etsimälläkään.
Ulkopuoliset tohtorit voivat olla toista mieltä. Näin on käynyt myös hallitukselle ja sen pari vuotta sitten sopimille kärkihankkeille. Hallituksen suunnittelema kuntauudistus on saanut yliopistomaailmasta täystyrmäyksiä kunnallispolitiikan ja aluetieteen professoreilta sekä pääosalta lausuntoja antaneista kunnista. Selvityshenkilötyöryhmä antaa perjantaina yksimielisen ehdotuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Suomessa. Esitys sisältää kuitenkin muunnelmia siitä, miten toimitaan.
Kansantaloustieteilijät ovat pitäneet kyseenalaisena hallituksessa hyvässä myötätuulessa olevaa ja etujärjestöjen ajamaa yhteisöveron alentamista.Yhteisöveron pienentämisen dynaamisista vaikutuksista ei ole vankkaa tieteellistä näyttöä, sanoo Aalto-yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Pohjola (HS 20.2.).
Tohtoreilta ei tule yksimielistä ja yksisuuntaista tukea ja neuvoja hallituksen hankkeille. Yhtä lailla rakoilevat omat rivit. Säätytalolla päädytään tänään yleisiin linjauksiin ja yhteisymmärrystä etsitään seuraavan kuukauden aikana maaliskuun kehysneuvotteluihin.
KEMIAN TEOLLISUUS on noussut Suomen suurimmaksi vientialaksi. Kemianteollisuus ry:n hallituksen uusi puheenjohtaja, Neste Oilin toimitusjohtaja Matti Lievonen kuvasi alkuviikosta oivallisesti kuuden puolueen hallituksen ongelmaa.
– Yrityksen johtamisesta ei tule mitään, jos koko johtoryhmällä on oma agendansa, Lievonen tuumasi.
Kokenut teollisuusmies ei halua röyhistää rintakarvojaan sillä, että öljytuotteet, peruskemikaalit ja lääkkeet ovat isänmaan suurin tukijalka. Pikemminkin huono juttu Suomelle. Kemian teollisuuden nousu tarkoittaa sitä, että metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on puoliintunut. Elektroniikka- ja sähköteollisuus vie kolmasosan parhaimpiin vuosiinsa verrattuna.
Hallituksen puolivälin istunnon pohjaksi työ- ja elinkeinoministeriö julkisti viime perjantaina elinkeino- ja teollisuuspoliittisen linjauksensa. Yrityksien menestymisen ja sijoittumisen kannalta olennaista asiaa, maan energiapolitiikkaa ei selvityksessä linjattu.
Lievosen mielestä avainjuttuja, jolla teollisuutta pystytään pitämään maassa. Energiapolitiikan puuttumista linjapaperista arvosteli myös Ilmarisen Jaakko Kiander.
PÄÄMINISTERI RENTOUTUI lomaviikollaan hiihtämällä vapaalla tyylillä. Hiihdosta on yhtäkkiä tullut kansalaisten uusi vihakohde. Ilmiö kukkii Liedon kuntoradan ohella facebookin sivuilla. Himohiihtäjät päivittävät sivuilleen hiihtokilometrien määräänsä, mikä ärsyttää lajin vastustajat kiivaisiin mielipiteisiin. Voisimmeko vain kukin tavallamme hoitaa kuntoamme puuttumatta toisten suorituksiin?
Kirjoittaja on Turun Sanomien Helsingin toimituksen toimituspäällikkö
Kirsi Turkki
