Mielipiteiden kolumnit

Ansaitut eläkkeet

Kari Vainio
Kari Vainio

Val di Fiemmen hiihtokilpailujen hengennostatus alkoi maanantaina. Mukana oli kaihoa ja haikeutta. Yle kertoi erakoituneesta vanhuksesta, joka keinutuolissa sukkaa kutoen oli kuunnellut radiosta suomalaisten sankaritekoja olympian kentillä. Elokuussa kuollut nainen oli testamentannut omaisuutensa kiitoksena suomalaisille voittajille.

Ainutkertainen ei savolaisnaisen testamentti ole. 1980-luvulla lietolainen agronomi Helmi Nurmi (1908-2002) testamenttasi yksinäisenä ihmisenä tilansa kolminkertaiselle olympiavoittajalle Marja-Liisa Kirvesniemellä. Sekin oli rantatontti, pellot olivat Aurajoen varrella. Nurmi ei suinkaan ollut erakko. Hän oli kunnanvaltuutettu ja aktiivi perussuomalainen.

Harvoin nähdään naista hautajaisten kantajana. Hiljaisesti Liedossa haudattua Nurmea olivat kantamassa hänen viimeisellä matkallaan sekä Marja-Liisa että Harri Kirvesniemi. Nurmelta perityn Peuran tilan rakennukset on jo myyty, mutta pellot ja metsät lienevät edelleen Kirvesniemen omistuksessa.

Nyt julkitulleesta testamentista Urheiluruutu ei jättänyt ketään kylmäksi. Paavo Noponen tunnelmoi, miten Matti tarujen aarnikotkan lailla tähysi unelmien kultamaille. Kultamitaleja tuli kolme, Matti oli Nykänen, vuosi 1988 ja kisat Calgaryssa. Harmaapäiseksi mummoksi kuvattu mesenaatti oli silloin 52-vuotias. Toisessa tunnelmapalassa Pekka Vasala lyö Noposen sanoin koko Kenian Münchenin juoksuradalla 1972. Mummo oli silloin 36-vuotias.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Testamenttinsa nainen oli tehnyt samoihin aikoihin Nurmen kanssa. Sen jälkeen kultamitalit ovat olleet tiukassa. Kymmenen viime elinvuotensa aikana nainen ei saanut testamentilleen kuin yhden uuden jakajan, ampuja Satu Mäkelä-Nummelan Pekingistä vuonna 2008.

Suomen 128 olympiavoittajasta on elossa 53. He ovat kaikki edunsaajia, samoin naisen 13 serkkua ja pikkuserkkua. Olympiavoittajia edustava, naisen kanssa samana vuonna – 1936 – syntynyt Paavo M. Petäjä kertoi Iltalehdessä, että parhaillaan haetaan pesänselvittäjää ja -jakajaa lahjoittajavanhuksen omaisuudelle.

Naiselta jäi kaksi tilaa rantatontteineen Saimaalta läheltä Savonlinnaa. Omaisuuden arvoksi on veikattu puolta miljoonaa euroa. Lähes 10 000 euroa jokaiselle olympiavoittajalle. Perintöveroa alle 20 000 euron perinnöstä ei tarvitse maksaa.

Tammikuussa puhuttiin skandaalista, kun Lontoon paralympialaisissa kultaa voittanutta Leo-Pekka Tähteä ei valittu vuoden urheilijaksi, vaikka hän keräsi äänestyksessä eniten ykkössijoja. Nyt on ehditty vaatia Tähdelle osuutta rahoista. Samoin on viritelty ajatusta testamenttirahojen ohjaamisesta yhteiseen rahastoon.

Tärkeintä on kunnioittaa lahjoittajan viimeistä tahtoa. Sen mukaan rahat jaetaan niille olympiavoittajille, jotka olivat hänen kuollessaan hengissä. Siitä ei lipsuta. Kannattaa olla realisti. Puolella miljoonalla ei suuria rahastoja rakenneta. Joka tapauksessa metsä on vielä kaatamatta ja rantatontit lohkomatta. Rahaa olympiavoittajien tileille tulee aikaisintaan ensi vuonna.

Vauhdittiko savolaisnaisen esimerkki valtiovaltaa? Jo 1990-luvulla työryhmä esitti olympiavoittajille omaa eläkejärjestelmää taiteilijoiden tapaan. Silloin valtiovarainministeriö veti ruksit ehdotuksen yli. Poikkeavia järjestelyjä ei sallittu.

Vuodesta 2000 alkaen on vanhoille huippu-urheilijoille jaettu vuosittain 100 000 markasta 20 000 euroon nousseita Pro urheilu -tunnustuksia. Ensimmäisillä kerroilla suurin osa oli olympiavoittajia, viime vuosina pienempi osa. Tähän mennessä 32 elossa olevaa olympiavoittajaa on palkinnon saanut. Nuorin heistä on painija Jouko Salomäki, 50.

Sosiaalis-taloudellisin perustein jaettavat eläkkeet ovat edelleen puuttuneet. Ylihuomenna tiistaina suomalaisen urheilun vuosipäivänä, jaetaan ensimmäiset eläkkeet. Pelisäännöt ovat nyt samat kuin taiteilijoilla. Summa on noin 1 280 euroa kuukaudessa. Jos omat tulot ylittävät sen, eläkkeestä voi saada puolet. Jos tulot ovat yli kaksinkertaiset eläkkeeseen verrattuna, eläkettä ei voi saada.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ikäraja on 60 vuotta. Viimeisenä mahdollisten saajien joukkoon nousi viime sunnuntaina kolminkertainen olympiavoittaja Pertti Karppinen Raisiosta. Yhteensä heitä on nyt 25, joista hiihtäjiä peräti 15. Voittonsa he ovat hiihtäneet puusuksilla aikana, jolloin ei ansaittu suuria palkintorahoja ja verot maksettiin vielä Suomeen.

Veikkaan, että eläkkeen saa 15 olympiavoittajaa. Heidän joukossaan lienevät sellaiset suurmiehet kuin Kaarlo Kangasniemi ja Pauli Nevala, mutta tuskin Vasala tai Lasse Viren. Taiteilijaeläkkeen saajia Suomessa on tuhatkunta.

Tähän saakka urheilijoille on jaettu 26. helmikuuta ansiomerkkejä. Miksi juuri helmikuun 26. päivänä? Samana päivänä 159 vuotta sitten syntyi Suomen urheilun isäksi nimetty Ivar Wilskman, jonka suurimmat ansiot ovat koululiikunnan kehittämisessä. Omalta osaltaan hän helpotti 1920-luvun kestävyysvajeesta tehden töitä kouluhallituksen tarkastajana 72-vuotiaaksi saakka.

Tiistaina myös olympiavoittaja Heli Rantanen täyttää 43 vuotta.

Kari Vainio
Kirjoittaja on Turun Sanomien vastaava päätoimittaja

kari.vainio@ts.fi