Maanantaina tuli kuluneeksi tasan viisi vuotta siitä, kun Venäjä liitti federaatioonsa Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan.

Tapahtumat lähtivät vyörymään Ukrainan vallanvaihdosta, jossa Venäjälle suopea presidentti Viktor Janukovitsh syrjäytettiin. Venäjä valtasi Krimin käytännössä ilman vastarintaa. Päätös sinetöitiin kansanäänestyksessä, jonka tulos muistutti neuvostoaikaisia prosenttilukemia.

Krimin liittämisen jälkeen Venäjä lähti osapuoleksi Itä-Ukrainan konfliktiin.

Länsimaat Suomi mukaan lukien ovat tuominneet Krimin liittämisen ja Itä-Ukrainan tapahtumat YK:n peruskirjan vastaisiksi laittomiksi toimiksi. Operaatiot johtivat mittaviin pakotteisiin ja vastapakotteisiin, joille ei ole pikaista loppua näkyvissä.

Vuosipäivän aattona Suomen ulkoministeriö julkaisi lausunnon, jossa se tuomitsee Venäjän toimet Krimillä. Samalla vaaditaan Venäjän vangitsemien ukrainalaisten vapauttamista.

Geopolitiikka ja suurvalta-aseman palauttaminen ovat leimanneet Vladimir Putinin presidenttikausia, etenkin kahta jälkimmäistä. Armeijan suorituskyvyn kohottaminen on ollut varusteluohjelmien keskeisenä tavoitteena.

Naton laajentuminen, sotilasliiton toiminta itäisessä Euroopassa ja Ukrainan EU-yhteistyö ovat suututtaneet Venäjän sotilaallista ja poliittista johtoa, jonka mielestä turvallisuuspolitiikka on nollasummapeliä.

Presidentinhallinnon ja erityisesti Putinin suosio on ollut vankkaa koko vuosituhannen ajan. Järjestyksen tuominen 1990-luvun sekasorron jälkeiseen yhteiskuntaan on Putinille kiistaton meriitti. Krimin liittäminen Venäjään nosti Putinin ja armeijan suosiolukemat entistä korkeammalle.

Nyt presidentin, hänen hallintonsa, hallituksen, turvallisuuspalvelun, pankkien ja oligarkien suosio on laskusuunnassa. Krim-lisä on sulanut. Riippumattoman Levada-tutkimuslaitoksen mukaan vain armeija on pitänyt pintansa (TS 18.3.).

Suosion laskun syiksi arvioidaan pakotteita ja niiden tuomaa elintason ja elämänlaadun heikkenemistä. Kestävyysvajeen vaatima eläkeiän nosto ja verojen korotukset ovat koetelleet uskoa vallanpitäjiin.

Vaikka instituutioiden arvostus on laskenut, rapautumisesta ei Levada-tutkimuslaitoksenkaan mukaan ole kyse. Presidentti-instituutiota ja Putinia henkilönä arvostetaan, armeijaa vielä enemmän.

Pakotteet, eläke- ja verouudistukset sekä vanhakantainen talous ovat omiaan nakertamaan kansalaisten luottamusta johtajiinsa. Autoritaarisesti johdetuissa maissa sisäisiä ongelmia on usein häivytetty siirtämällä huomio ulkoisiin uhkiin. Toivottavasti tämänkaltaiselle politiikalle ei ole enempää tarvetta. Ukrainan kriisin lievittäminen olisi eduksi Venäjällekin.