Espanjan sisäpolitiikka kuplii
Espanjan sisäpolitiikka on ollut tämän vuosikymmenen aikana melkoisessa turbulenssissa. Vuoden 2015 parlamenttivaalit johtivat poliittiseen pattitilanteeseen, jonka pohjalta ei hallitusratkaisua syntynyt.
Kesällä 2016 maassa päädyttiin ennenaikaisiin vaaleihin, joiden lopputulos ei suurta helpotusta tuonut. Pitkien hallitusneuvotteluiden jälkeen Mariano Rajoyn johtama keskusta-oikeistolainen kansanpuolue muodosti vähemmistöhallituksen.
Rajoyn hallituksen taru loppui viime kesänä, kun sosialistien Pedro Sanchez haastoi sen epäluottamusäänestyksessä. Tilalle tuli Sanchezin vähemmistöhallitus edeltäjäänsäkin ohuemmalla mandaatilla. Sosialistien tukena oli kaksi Katalonian itsenäisyyttä tukevaa puoluetta.
Keskiviikkona Sanchezin vähemmistöhallitus sai niellä epäluottamuksen katkeraa kalkkia, kun katalaanipuolueet vetivät tukensa hallituksen budjettiesitykseltä. Huhtikuun lopulla edessä ovat taas ennenaikaiset vaalit.
Katalonian itsenäistymispyrkimys ei ole vähäisin syy hallituksen kaatumiseen eikä politiikan umpikujaan.
Sisäpolitiikan turbulenssiin voi hakea syitä diktatuurin perinnöstä, poliittista järjestelmää kohtaan tunnetusta epäluottamuksesta, finanssi- ja talouskriisin seurauksista sekä alueellisesta heterogeenisyydestä ja eriarvoisuudesta.
Katalonian itsenäistymispyrkimys ei ole vähäisin syy hallituksen kaatumiseen eikä politiikan umpikujaan.
Katalaanipuolueet lupasivat äänestää budjettiesityksen puolesta, jos hallitus olisi ryhtynyt keskusteluihin itsemääräämisoikeuden laajentamisesta. Hallitus piti vaatimusta kiristyksenä.
Itsenäistymisliikkeen johdossa olevien katalaaniedustajien Madridissa meneillään oleva oikeudenkäynti on tulehduttanut politiikan ilmapiiriä entisestään.
Sekä sosialistit että Katalonian itsenäisyyttä ajavat puolueet kuvittelevat hyötyvänsä uusista vaaleista. Voittajat saattavat olla aivan muualla. Katalonian ja sen itsemääräämisoikeutta laajentamaan pyrkivien puolueiden asema heikkenee entisestään, jos virta vie vaaleissa oikealle.
Mielipidemittausten mukaan Sanchezin PSOE kasvattaisi paikkalukuaan viime vaaleihin verrattuna, mutta syksyn mittauksiin verrattuna senkin suosio on lähtenyt luisuun. Niin keskustaoikeistolainen kansanpuolue PP, keskustaliberaali Ciudadanos kuin vasemmistolainen Podemoskin ovat syksyn mittauksiin verrattuna alamäessä.
Ainoa varma voittaja on näillä näkymin oikean äärilaidan Vox, jolle Katalonian itsenäisyyden vahvistuminen on vielä suurempi kauhistus kuin perinteisille puolueille. Vox ajaa maahanmuuton tiukkaa rajoittamista, vahvaa tukea katoliselle kirkolle, abortin vastustamista, härkätaistelujen sallimista ja pienempiä rangaistuksia perheväkivallasta.
Puolue on saanut mittauksissa runsaan kymmenen prosentin tuen.