Kunnilla paineita veronkorotuksiin

Kuntien talous heikkeni viime vuonna, ja Kuntaliitto varoittaakin jo kuntatalouden kriisistä. Tulos painui viime vuonna miinusmerkkiseksi 196 kunnassa eli noin kahdessa kolmasosassa, kun vuotta aiemmin negatiivisia tuloksia oli 55 kunnassa.

Kuntien tulot ovat laskussa ja menot nousussa. Sekä verotulot että valtionosuudet supistuivat viime vuonna noin puoli prosenttia, ja menot kasvoivat yli kolme prosenttia. Valtaosa menojen kasvusta tuli materiaalien ja palvelujen ostosta, mutta henkilöstömenot lisääntyivät vain maltillisesti.

Talouden heikkenemisen myötä kuntien velkataakka lähti nousuun. Kuntien velat kasvoivat reilut kolme prosenttia ja kuntayhtymien yli 11 prosenttia muun muassa lukuisten sairaalahankkeiden vuoksi. Syömävelkaan jouduttiin turvautumaan 38 kunnassa. Kuntatoimijoiden velka nousi 19,4 miljardiin euroon, mutta suhde bkt:hen pysyi ennallaan.

Hyvään tulokseen pääsivät isoista kaupungeista pääkaupunkiseudun Helsinki, Espoo ja Vantaa, kun taas heikon tulokset tekivät muun muassa Turku, Tampere ja Oulu. Kuntaliiton mukaan isoilla kaupungeilla huonon talouden taustalla on heikko verokehitys ja pienillä kunnilla leikkaukset valtionosuuksissa.

Kunnallisverotuloja laskivat veroperustemuutokset, pääomatulojen voimakas kasvu, joka leikkasi kuntien jako-osuutta sekä kilpailukykysopimus. Myös yhteisöverotuotot laskivat, sillä edellisvuonna yhteisöverot olivat poikkeuksellisen korkeat peliyhtiö Supercell-kaupan takia.

Kuntaliiton mukaan suurin yksittäinen tekijä kuntatalouden heikkenemisessä on ollut kilpailukykysopimus, joka vuosina 2017–2018 supisti kunnallisveroja yhteensä noin 550 miljoonaa euroa. Sopimus on leikannut myös kuntien menoja, mutta Kuntaliitto ja valtiovarainministeriö eivät ole päässeet yksimielisyyteen loppusummasta.

Viime viikkoina julkisuteen nousseet laiminlyönnit vanhusten hoitokodeissa saattavat olla oire kuntatalouden heikosta tilasta, arvioi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen (STT 14.2.). Karhusen mukaan kunnat hakevat kaikkia keinoja tehostaa toimintaansa. Lisäksi epävarmuus sosiaali- ja terveyspalvelujen sote-uudistuksesta on saanut kunnat tekemään lyhyitä ostopalvelusopimuksia.

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset olivat 21 miljardia euroa vuonna 2017, kun mukaan lasketaan toimintakulut ja investoinnit. Luku on 49 prosenttia kuntien kaikista menoista. Sote-uudistukselle on siis tarvetta olkoon sen malli sitten mikä tahansa.

Kuntaliitolla on selkeä viesti valtionhallinnolle: kunnille ei saa asettaa uusia tehtäviä ilman niille osoitettua rahoitusta. Myös kuntaverojen korotuksiin on syytä varautua.