YK:n tukema tutkimus (The Guardian 12.9.2017) raportoi, että kolmannes planeettamme maaperästä on vakavasti vahingoittunutta ja tehoviljelyn seurauksena peltomaata häviää joka vuosi 24 miljardia tonnia eli 24 gigatonnia (Gt).
Vain maaperään voidaan sitoa ilman hiiltä järkevin kustannuksin. Tätä perusfaktaa ei voi kiertää eikä muuttaa.
Merien hiilikiertoon emme pysty vaikuttamaan. Silti jouduin toteamaan Pariisin sopimusta koskevassa aliossani (TS 21.1.2016): ”Pariisin ilmastosopimuksessa unohdetaan maaperän rooli hiilidioksidin tuottajana ja mahdollisena sitojana. Asia mainitaan vain sivulauseessa.”
IPCC:n 35-sivuisessa ontuvassa raportissa Global Carbon Budget 2017 asia sivuutetaan yhdellä alaviitteellä: ”Peltomaa päästää ja sitoo hiiltä”. Vaikeaselkoinen raportti ei tuo esille edes sitä perustietoa, että maaperän pintakerros sisältää yli 2000 gigatonnia hiiltä, kun ilmakehässä sitä on 760 gigatonnia ja kasvipeitteessä vain 500 gigatonnia. Näin suuruusluokat hämärtyvät oleellisesti. Ei siis ihme, että Katowicen ilmastokokouksessakaan maaperän rooli ei noussut sille kuuluvaan asemaan.
IPCC:n raportissa vilisee 0,1 gigatonnin luokkaa olevia arvioita, mutta samalla maankäytön muutoksista johtuvaa ilmaan siirtyneen hiilen kokonaismäärää on uuden laskentatavan johdosta nostettu 50 gigatonnia. Arvioiden vaihteluväli on peräti 135–270 gigatonnia. Humuskadosta aiheutuneista hiilipäästöistä ei esitetä mitään lukuja.
Humumuskatoa selvitettiin Suomessa 12 koeasemalla vuosina 1960–1991. Keskimäärin häviö oli 26 prosenttia.
Maailmalla on saatu monia vastaavia tuloksia. Suomen pelloista on hävinnyt hiiltä taivaalle 20–25 tonnia/ha. Jäljellä on enää 50 tonnia/ha ja häviö jatkuu.
Ilmiö on maailmanlaajuinen. Ruokamullan paksuus on keskimäärin noin 20 cm, mutta mustan mullan ja preerian alueilla se on ollut jopa 1,5 m.Välimeren maiden kukoistavat terassiviljelmät ovat täysin tuhoutuneet.
Nyt Suomessa 100 viljelijää osallistuu Carbon Action -hankkeeseen, jonka tavoitteena on sitoa hiiltä takaisin 200–1000 kg/ha/v. Itävallassa on International Biochar (biohiili) Initiativen ohjauksessa saavutettu huikeita tuloksia: pellon humusmäärä saatiin kovin panostuksin kuudessa vuodessa nousemaan 1,5 prosentista 6,2 prosenttiin eli peltoon sidottiin hiiltä yli 10 tn/ha/v. Se osoittaa peltojen valtavan potentiaalin, vaikkei menetelmä olekaan sovellettavissa maailman mittakaavassa.
WWF jakoi vuoden 2018 Itämeripalkinnon Tuomas ja Iiris Mattilan luomutilalle, joka on kymmenen vuoden ajan sitonut peltoihinsa hiiltä 600 kg/ha/v. Maailman mitassa se tarkoittaisi 3 Gt/v. Kun peltojen päästöt 1,5 Gt/v samalla loppuisivat, niin nettovaikutus olisi 4,5 gigatonnia ja hiilen lisäys ilmakehään loppuisi (4.7 Gt v. 2017).
Hallitus vesitti ilmasto-ohjelmansa. Siltä näyttää puuttuvan sekä ymmärrys että tahto seistä ohjelmansa takana. Se kehuskelee, miten Suomi näyttää mallia muille.
Ja näyttäähän se: se vetää maton alta tehokkaimmalta hiilensitojalta lopettamalla luomutuen uusilta viljelijöiltä. Säästö noin 15 miljoonaa euroa, kun ilmaston kannalta kyseenalaisiin yritystukiin riittää rahaa satoja miljoonia. Suomessa on luomututkimukseen ohjattu alle kaksi prosenttia maatalouden tutkimusrahoista. Silti luomun ala on kasvanut jo 13 prosenttiin.
Itävallassa tutkimukseen on ohjattu luomun peltoalan mukainen osuus ja siellä luomun osuus on nyt kaksinkertainen Suomeen verrattuna eli 26 prosenttia. Itävallassa on myös käynnistetty maatalouden hiilipörssi. Suomen ilmastopaneelissa ei ole yhtään ruokamullan asiantuntijaa. Se lienee osasyy tilanteeseen.
Savory Instituten mukaan Afrikassa poltetaan joka vuosi olkia ja muita kasvinjätteitä yli miljardi hehtaaria joka vuosi. Poltto kierrättää takaisin ilmakehään kolminkertaisen määrän hiilidioksidia verrattuna maailman autokannan tuottamaan. Samalla se köyhdyttää maaperän humusvaroja, kun kasvinjätteitä ei palauteta maahan.
Kaksi kolmasosaa maapallon maatalousmaasta sijaitsee kuivalla vyöhykkeellä, jossa vakavassa vaarassa on jo 70 prosenttia maasta. Viljelystä häviää joka vuosi yli 10 miljoonaa hehtaaria rappeutuneita peltoja. Orgaanisen aineksen poltto on tietenkin yhtä tuhoisaa joka puolella maapalloa.
Luomuviljelyn avulla tämä kohtalokas tapa loppuisi ja kasvinjätteet palautettaisiin maahan kasvattamaan sen humusvaroja. Silloin yksin Afrikassa sitoutuisi maahan hiiltä autokannan päästöjen määrä.
Tästä on upeana esimerkkinä 1977 Niilin elottomalle rantahiekalle perustettu SEKEMin biodynaaminen maatalousyhteisö. Sillä on nyt peltoa 700 hehtaaria ja se on istuttanut 600 000 puuta mailleen. Tulos: se on sitonut ilmasta 0,13 gigatonnia hiiltä! Tuhat tällaista projektia sitoisi hiiltä 130 gigatonnia ja saisi ilmastokäänteen aikaan.
Kirjoittaja on luomukonkari, joka on ollut aktiivisesti kehittämässä luomua Suomessa vuodesta 1972 ja lisäksi Virossa vuodesta 1988.
