Tunnin juna tarvitsee tukijansa

Tiet, rautatiet ja meriväylät ovat kautta aikain olleet päällimmäisinä maakuntien ja kaupunkiseutujen edunvalvonnassa. Valtion budjettirahaa on aina ollut toivelistoihin suhteutettuna niukasti. Vaalien alla väyliin, siltoihin ja siltarumpuihinkin on toisinaan kaivettu onnistuneesti valtion kuvetta.

Paljon tarpeellista on saatu aikaan, esimerkkeinä vaikkapa E18-moottoritie, Lahden oikorata, Pohjanmaan-radan perusparannus ja Helsinki–Vantaan kenttä- ja liikennejärjestelyt. Vaali-innossa on muutama hutikin osunut kohdalle.

Paljon tarpeellista on silti tekemättä. Uusinvestoinneissa, etenkin nopeissa ratayhteyksissä, ongelmana on niiden koko ja määrä.

Perinteisellä budjettirahoituksella nopeat ratayhteydet Helsingistä Turkuun, Tampereelle ja itään söisivät pitkäksi aikaa koko liikennebudjetin – Jäämeren-radasta ja Tallinna-tunnelista puhumattakaan.

Mittavista ratasuunnitelmista pisimmällä on Helsingin ja Turun välinen Tunnin juna. Hankkeelle on myönnetty 40 miljoonan euron suunnitteluraha. Arvioijasta riippuu, onko suunnittelussa kolmen vai viiden vuoden etumatka Helsingin ja Tampereen väliseen investointiin verrattuna.

Elokuun budjettiriihessä Turun-yhteys ja pääradan investointi saivat positiivisen sysäyksen. Budjettikirjauksessa tavoiteltiin Turun ja Helsingin välisen tunnin junan toteuttamisvalmiuden nopeuttamista. Helsingin ja Tampereen välillä tavoitteeksi asetettiin liikennöinti tunnissa perinteisellä kalustolla.

Nopeat ratayhteydet ovat niin isoja ja niin tärkeitä hankkeita, että niille haetaan uusia tai vähintään täydentäviä rahoitusmuotoja. Hankeyhtiömalli, jossa mukana olisi julkisia, institutionaalisia ja yksityisiä toimijoita, on tutkimisen arvoinen vaihtoehto.

Turun ja Helsingin välinen Tunnin juna on paljon enemmän kuin nopea ratayhteys. Se on osa eteläisen Suomen yhteisen työssäkäyntialueen rakentamista. Se ei palvele vain Varsinais-Suomen ja Uudenmaan kasvua. Infrastruktuurin kehittäminen on eduksi koko Suomelle – niin talouden, työvoiman liikkuvuuden kuin ympäristönkin näkökulmasta.

Tunnin junan varmistaminen edellyttää erityistä hereillä oloa ja seurantaa varsinaissuomalaisilta edunvalvojilta – kansanedustajilta, kaupungeilta, maakunnan liitolta, yrityksiltä ja korkeakouluilta. Pääradan puolesta puhujia riittää enemmän.

Varsinais-Suomen liiton, puolueiden piiri- ja aluejärjestöjen ja yksittäisten kansanedustajien vaaliohjelmissa nopea ratayhteys on noteerattu korkealle (TS 19.1.). Puolueiden ja edunvalvojien voima mitataan siinä, miten näkyvästi hanke kirjataan tulevan hallituksen ohjelmaan. Nykyinen suunnitteluraha ei vielä takaa radan rakentamista.