Aliot

Uuden kehittäminen vaatii hyvää muistia

PUHEENVUORO

Ennen kirjoitustaidon yleistymistä muistilla oli keskeinen merkitys tiedon siirtämisessä tuleville sukupolville. Tärkeitä jälkipolville säilytettäviä asioita purettiin tarinoiksi, loruiksi ja runoiksi muistamisen helpottamiseksi ja virheiden välttämiseksi. Yksittäistä termiä tärkeämpää oli itse asian siirtyminen eteenpäin. Tietoa pystyi kaivamaan muistista sopivalla "hakuavaimella" – muistelemalla miten loru tai laulu eteni sopivaan kohtaan tuli haluttu sana mieleen automaattisesti. Näin muisti toki toimii edelleenkin.

Ihminen harjoitti järjestelmällisesti muistiaan jo tuhansia vuosia sitten. Tällöin kehitettiin vielä nykyäänkin arvostettuja muistinhallinnan perusteoksia, kuten Ad Herennium. Muisti nähtiin yhtenä tärkeimmistä välineistä toimia sivistyneesti yhteiskunnassa. Kyky heittää oikealla hetkellä keskusteluun sopiva "sitaatti" jonkin kuuluisan filosofin tai runoilijan teoksesta nähtiin tietynlaisena älykkyyden osoituksena.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirjoitustaidon ja painotekniikan yleistyttyä yksittäisten asioiden varastointia voitiin "ulkoistaa" pamfletteihin, kirjoihin, kirjanpitolistoihin ynnä muihin arkistoitaviin paikkoihin. Aina viime vuosikymmeniin asti ulkoa opitulla tiedon määrällä on kuitenkin ollut erityinen merkitys. Kirjastot ja kirjathan eivät yleensä ole olleet saatavilla juuri sillä hetkellä kun asioista keskustellaan. Nykyään tietoa voi löytää kätevästi missä ja milloin vain naputtelemalla hakusanoja internetin hakukoneisiin. Yksi asia ei kuitenkaan ole muuttunut: tietoa tulee osata etsiä juuri oikeasta paikasta oikealla hakusanalla.

Internetin hakupalveluihin nojaamisessa piilee äärimmäisen suuri vaara. Digitaalisen tiedonvarastointikapasiteetin ja älykkäiden internet-hakukoneiden yleistyttyä ajatellaan, ettei meidän tarvitse muistaa asioita ulkoa. Tämä näkyy myös koulujen ja yliopistojen opetuksessa. Vastaavasti muistaminen yhdistetään helposti vain ulkoa pänttäämiseen, jolloin itse muistin harjoittaminen saattaa unohtua.

Muistin merkitys on kuitenkin saanut entistä tärkeämmän roolin asioita yhdistävänä ja tietoa suodattavana tekijänä. Monesti eri käytännön ongelmiin yritetään löytää ratkaisu googlettamalla.

Tietoa on kuitenkin niin valtava määrä, että juuri oikean ja kuhunkin tilanteeseen sopivan tiedon hakeminen vaatii jo sopivien hakusanojen keksimiseltä kykyä kaivaa muistista aiheeseen sopivia termejä. Muisti tulisi nähdä ihmisen perustyökaluna, joka organisoidusti jäsentää asiat sopiviin lokeroihin päässä ja tekee tiedon hakemisen nopeaksi ja tarkaksi.

Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, että lähes kaikki uuden luominen (laulut, keksinnöt, insinööritaidonnäytteet ynnä muut) ovat itse asiassa tulosta jäsennellyn ajattelun muistista kaivamien tiedon osien uudenlaista yhdistämistä. Lähes kaikki, mitä kuvittelemme keksivämme uutena ideana, on itse asiassa vain jäävuoren huippu kaikesta siitä jäsentyneestä ja jäsentämättömästä tiedosta, jota aivomme ovat elämämme varrella tallentaneet. Jäävuori on luonnollisesti pinnalla kelluvaa huippuaan monikymmenkertainen kooltaan. Jos hävitämme vuoren, mitä jää pinnalle?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

On turha kuvitella, että keksinnöt syntyvät, ellei meillä ole riittävää määrää tietoa muistissa – tietoa, jota sopivasti yhdistelemällä saamme aikaiseksi uusia yhdisteitä, joita voidaan sitten kutsua vaikka ideoiksi tai keksinnöiksi. Mitä tapahtuu ihmiskunnan ja maapallon kehitykselle, jos tämä kyky ulkoistetaan tietokannoille ja tietokoneille? Hyväksymmekö sen, että tietokone päättää puolestamme asioista, joita emme täysin ymmärrä?

Jotta voisimme ymmärtää, miten älykkäitä algoritmeja ylipäätään tulee kehittää, saati ymmärtää niiden ehdottomia ratkaisuja, tulee meidän muistaa perusasiat ja nähdä, miten ne liittyvät toisiinsa. Eläessämme entistä vanhemmiksi emme voi myöskään sivuuttaa muistiin painamisen aivotoimintaa ylläpitävää ja dementiaa ehkäisevää vaikutusta.

Muistamisen työkalut kehitettiin jo tuhansia vuosia sitten. Miksi ne on unohdettu, vaikka niitä tarvittaisiin nyt enemmän kuin koskaan?

Kirjoittaja on insinööri ja kognitiotieteilijä (FM).

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Juntti
Mitä sitten pitäisi päntätä?
Hyvä kirjoitus. Tosin siitä ei selvinnyt mitä kirjoittaja haluaa.

Muistia tietysti tarvitaan. Mutta mitä ne muistamisen työkalut ovat, jota yhä tarvitaan?

En muista koskaan sellaisia oppineeni.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.