Lakkoputki synkistää näkymiä

Teollisuusliiton ilmoittamat kolmen vuorokauden työtaistelut seuraavien kolmen viikon aikana sekä ammattiliitto Pron kolmen vuorokauden lakko ensi viikolla aiheuttavat elinkeinoelämälle mittavia taloudellisia menetyksiä. Elinkeinoelämän keskusliitto on tämän tietäen jo jonkin aikaa yrittänyt saada hallitusta etsimään ratkaisua ay-liikkeen kanssa.

Asetelma on hankala, koska hallitus kertaalleen epäonnistui tarjottuaan irtisanomislakiluonnokseen muutosta, joka ei ay-väelle riittänyt.

Suuri joukko asiantuntijoita on todennut, että lain merkitys käytännössä on erittäin vähäinen nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Niinpä kiista on pääosin periaatteellinen. Ay-liike kokee pääministeri Juha Sipilän (kesk) käytöksen kiistassa ylimieliseksi. Hallitus näkee ammattiliittojen lakkoilun ylimitoitettuna.

Ay-liikkeen arvioidaan näyttävän joukkovoimaansa ainakin osittain huhtikuun eduskuntavaalit mielessään. Yhtä varmasti vaaleja tähyilevät myös hallituspuolueet. Sosialidemokraattien kannatuksen nousun syiksi on mainittu työttömiin kohdistuva aktiivimalli ja nyt noussut uhka irtisanomissuojan heikennyksistä pienissä yrityksissä.

Kansansuosion kannalta ay-liike on saattanut mennä liian pitkälle. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton johdossa olisi pitänyt miettiä kahteen kertaan, mitä hyötyä on maanantaina alkavasta kahden päivän lakosta.

Media on normaaliin tapaan kertonut työtaistelun vaikutuksista, jotka kohdistuvat muun muassa lapsiin. Keskustassa ja kokoomuksessa uutisointia lienee seurattu sillä mielellä, että lakko sataa ääniä heidän laareihinsa.

Turussa koolla oleva Suomen Yrittäjät osallistui perjantaina keskusteluun uhkauksella, jonka mukaan työantajat lopettavat ay-jäsenmaksujen perinnän ja tilittämisen ammattiliitoille.

JHL:n työtaistelua aavistuksen enemmän kansalaisilta herunee ymmärrystä Teollisuusliiton ilmoitukselle, jonka mukaan viisi sen toimialaa irtaantuu kilpailukykysopimukseen sisältyvästä työajan palkattomasta pidennyksestä. Järjestely osuu suoraan hallitukseen, jolle kiky-sopimus on ollut hallituskauden harvoja menestystarinoita.

Nykyinen hallituksen ja ay-liikkeen välinen juopa on meillä historiallinen. Sotien jälkeisen ajan suurissa lakoissa osapuolina ovat olleet työantajat ja palkansaajat.

Lamavuosina 1991–1995 ay-liike ja Esko Ahon (kesk) hallitus olivat jatkuvasti riidoissa, kun hallitus pyrki heikentämään työväen sekä työttömien asemaa. Ammattiliitot uhkailivat muutamaan kertaan jopa yleislakoilla, mutta varsinaisia työtaisteluita ei syntynyt. Silloinen Suomi ei olisi niitä oikein kestänytkään.

ts.paakirjoitus@ts.fi