Kiista ja keinot väärässä suhteessa

Hallitus jatkaa lainvalmistelua, jolla helpotetaan irtisanomisia alle kymmenen henkeä työllistävissä yrityksissä. Asia tuli selväksi, kun eduskunta hyväksyi äänin 101–73 tiedonannon hallituksen työllisyyspolitiikasta.

Luottamusäänestyksen lopputulos ei ollut yllätys. Tiedettiin, että hallituksen niukka enemmistö pitää. Sekin tiedettiin, että opposition oikealta laidalta oli tukea luvassa.

Hallitus perustelee irtisanomismenettelyn keventämistä osana isompaa kokonaisuutta, jolla työllisyysaste halutaan nostaa 75 prosenttiin. Valmisteilla olevan lainsäädännön uskotaan madaltavan työllistämiskynnystä pienissä yrityksissä.

Alun perin laki haluttiin ulottaa alle 20 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Hallituksen vastaantulo ei ay-liikettä tyydyttänyt. Ei liioin se, että samalla irtisanottujen työttömyysturvan karenssia lyhennettiin kolmesta kahteen kuukauteen. Eikä se, että yhteistoimintalain uudistamisessa kolmikanta luvattiin kutsua koolle.

Luottamusäänestyksen tarkoituksena oli, että meneillään ja suunnitteilla olevat poliittiset työtaistelut peruttaisiin eduskunnan tahdonilmauksen jälkeen. Ay-liikkeen rivien rakoilu olisi ollut hallitukselle bonusta.

Hyvissä ajoin tiedettiin, ettei työtaistelukirveitä haudattaisi. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n hallitus ilmoitti maanantaina alkavasta kahden päivän lakosta. Hoitajaliitot Tehy ja Super ilmoittivat vuoronvaihtokiellosta. Superin jäsenet kieltäytyvät myös ylitöistä.

Muillakin liitoilla on uusia työtaistelusuunnitelmia entisten lisäksi. Teollisuusliiton hallituksen perjantaista kokousta odotetaan mielenkiinnolla.

Hallituksen ja ay-liikkeen umpisolmu näyttää vain kiristyvän. Vikapäitä voivat molemmat osapuolet etsiä peilin edessä.

Poliittisilla työtaisteluilla on hintansa – mitataan sitä rahassa, palveluissa, imagohaitoissa tai vientiluvuissa. Irtisanomislaki tai työllisyyskynnyksen alentaminen ei ole niin mittava hanke, että massiivisille poliittisille työtaisteluille olisi perusteita.

Työtaistelujen uskottavuutta syövät myös tutkimukset, joiden mukaan irtisanomislain vastustajille ei löydy kansalaisten enemmistön tukea.

Lainsäädäntövalta kuuluu Suomessa eduskunnalle. Työelämälakien valmistelussa ay-liikkeen asiantuntemusta pitää kuulla, mutta päätösvalta on yksiselitteisesti kansan valitsemilla edustajilla.

Työllisyyden kohentamisen, yritysten ja parlamentaarisen järjestyksen näkökulmasta lakipaketti ei ole niin merkittävä, että periaatekiistan nimissä työmarkkinarauha ja päätöksenteko kannattaisi ajaa kiville. Kiista ja keinot eivät ole oikeassa mittasuhteessa – eivät hallituksessa eivätkä työmarkkinoilla.

ts.paakirjoitus@ts.fi