Kattava pankkivalvonta tarpeen
Pankkien vakavaraisuuteen on Yhdysvaltain asuntoluottokuplan ja 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeisinä vuosina kiinnitetty runsaasti huomiota. EU:ssa on rakennettu pankkiunionia kriisinratkaisumekanismeineen. Loppuun saakka hanketta ei ole vielä onnistuttu viemään.
Rahoituslaitosten stressinkestävyyden ohella huomiota on kiinnitetty toiminnan eettisyyteen ja lainmukaisuuteen. EU:n alueella olevia veroparatiiseja on patisteltu lisäämään avoimuuttaan. Projekti on kesken.
Pankkeja koskevien normien kehittämisessä erityistä huomiota on pyritty kiinnittämään rahanpesun kitkemiseen. Kuten keskiviikkona julki tulleesta Danske Bankin Viron-yksikön tapauksesta voi päätellä, tehtävää silläkin saralla riittää.
Vihjeitä Danske Bankin Viron-yksikköön liittyvistä epäselvyyksistä saatiin jo 11 vuotta sitten eli heti sen jälkeen, kun Danske Bank osti suomalaisen Sampo-pankin Viron-toimintoineen. Seuraavina vuosina vihjeitä ja sisäisiä ilmiantoja tuli lisää. Yksikkö sai rapsuja niin Viron kuin Tanskankin rahoitusvalvonnalta.
Karu totuus paljastui viimeistään keskiviikkona, kun raportti pankin Viron-yksikön toiminnasta vuosilta 2007–2015 tuli julkisuuteen. Yksikön ulkomaisten asiakkaiden osaston kautta on kulkenut raportointiaikana noin 200 miljardia euroa. Rahansiirrot, joista huomattava osa on epäilyttäviä, viittaavat suoraan rahanpesuun, sillä tutkinnassa olleet riskipitoisimmat asiakkaat liittyvät tavalla tai toisella veroparatiiseihin ja rahanpesuketjuihin.
Danske Bankin esimerkki kertoo kansallisen ja EU:n laajuisen valvonnan tarpeesta. Pääpaino on jälkimmäisellä.
Raportin mukaan rahanpesua oli kuukausittain miljardien ruplien arvosta. Pääosin entisen Neuvostoliiton alueelta olevien asiakkaiden ohella rahanpesusta epäillään osaa pankin henkilökunnasta. Pääkonttorissa ei varoituksia otettu huomioon.
Ensimmäinen näkyvä seuraus Danske Bankin rahanpesuepäilyjen julkitulosta oli pääjohtaja Thomas Borgenin ero. Ainakin taloudellisia sanktioita on tulossa lisää.
Danske Bankin Viron-yksikkö ei ole likikään ainoa eurooppalainen pankki, jota on käytetty rahanpesussa. Hollantilainen ING maksoi hiljattain lähes 0,8 miljardia euroa korvauksia syyllistyttyään rahanpesuun. Alkuvuodesta latvialainen ABLV kaatui rahanpesuskandaaliin. Esimerkkejä riittää.
Danske Bankin Viron-yksikön asiakkuuksia periytyi entiseltä omistajalta. Sammon omistaja-ajoilta ei virolaispankki ollut vielä tutkinnan kohteena.
Suomalaisia rahoituslaitoksia valvotaan tarkasti. Pankkien keskusrikospoliisin selvittelykeskukselle tekemistä, epäilyttäviä liiketoimia koskevista ilmoituksista päätellen myös rahoituslaitosten omavalvonta toimii.
Danske Bankin esimerkki kertoo kansallisen ja EU:n laajuisen valvonnan tarpeesta. Pääpaino on jälkimmäisellä.
ts.paakirjoitus@ts.fi