Blokkiajattelu voi Ruotsissa murtua

Ruotsalaista kansankotia on rakennettu paljolti sosiaalidemokraattisten hallitusten voimin. Toisen maailmansodan jälkeen pääministerin salkku on ollut kolmen kauden ajan maltillisella kokoomuksella, vajaan kahden kauden ajan keskustalla ja kerran käväissyt kansanpuolueella. Muutoin demaripääministerit ovat olleet vallankahvassa.

Suurimman puolueen tittelistä ei ole tarvinnut keskustella. Sosiaalidemokraattien kannatus on hiponut valtiopäivävaaleissa 50 prosentin rajaa ja kerran sen puhkaissutkin. Tällä vuosikymmenellä kannatus on kuitenkin luisunut 30 prosentin tuntumaan.

Sunnuntain valtiopäivävaaleissa sosiaalidemokraatit joutuvat tosissaan kamppailemaan suurimman puolueen asemasta. Mielipidemittausten mukaan 30 prosentin kannatus on toiveajattelua. Punavihreän blokin asemaa hiukan helpottaa, että vasemmistopuolueen kannatus on hienoisessa kasvussa. Ympäristöpuoluekin yltänee äänikynnyksen yli.

Mitatuilla lukemilla jäädään kuitenkin kauas valtiopäiväenemmistöstä.

Enemmistöä ei ole luvassa porvarilliselle allianssillekaan. Maltillinen kokoomus on sekin suosion alamäessä. Osalle allianssipuolueista äänikynnyksen ylittäminen tekee tiukkaa.

Vaalien varma voittaja on ruotsidemokraatit, jolle on ennustettu 15–25 prosentin kannatusta. Tuoreimmissa mittauksissa lukemat ovat jääneet lähemmäs vaihteluvälin alarajaa.

Kannatus on niin korkea, ettei enemmistöhallitusta voi perinteisellä blokkiajattelulla muodostaa. Kumpikaan blokeista ei suostu yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa. Maltillisen kokoomuksen edellinen puheenjohtaja yhteistyömahdollisuudesta tosin kerran vihjasi. Tuloksena oli välitön notkahdus suosiomittauksissa.

Perinteet saattavat ruotsidemokraattien paineissa murtua. Pääministeri Stefan Löfven totesi maanantaina, että yhteistyö porvaripuolueiden kanssa on mahdollista, jos kumpikaan blokeista ei saa enemmistöä valtiopäivillä.

Blokkijärjestelmässä on ollut etunsa. Hallituspolitiikan vaihtoehdot ja sisällöt ovat olleet etukäteen tiedossa. Jos Ruotsi siirtyy Suomen mallin mukaisiin hallitusneuvotteluihin, äänestäjien kuluttajansuoja heikkenee. Ruotsi on tullut hyvin toimeen myös vähemmistöhallituksilla.

Etunsa on suomalaismallissakin. Blokkirajojen ylittäminen pakottaa yhteistyöhön ja voi parhaimmillaan johtaa konsensukseen, josta yhteiskunta hyötyy. Etenkin oloissa, joissa suureksi kasvanut oikeistopopulistinen ja rasismiin taipuvainen ruotsidemokraatit katsotaan hallituskelvottomaksi.

Maahanmuutto on joka tapauksessa vaalien näkyvin teema. Toivottavasti vaalikentillä ehditään keskustelemaan myös sosiaalipolitiikasta, koulutuksesta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

ts.paakirjoitus@ts.fi