Neljä vuotta sitten vaaliaamun lehdessä arvioitiin, että uusilla päättäjillä on edessään monin tavoin poikkeuksellisen haastava valtuustojakso.
Ne yli 10 000 kunnanvaltuutettua, jotka pian päättävät nelivuotisen urakkansa, ovat joutuneet sopeuttamaan, karsimaan ja priorisoimaan. Silti voi ounastella, että vaikeiksi kuvatuista haasteista on saatu vasta esimakua. Alkamassa ovat ankarat päätöksentekovuodet.
Vuoden 2008 analyysin tavoin on todettava, että kuntien lähivuosien talousarviot ovat epävarmalla pohjalla eikä verotulomääriä voi luotettavasti arvioida.
Maailman finanssikriisi huojutti tuolloin Suomen taloutta, ja Euroopan kriisi on lisännyt vaikeusastetta monin verroin.
POIKKEUKSELLISEN JÄNNITTÄVÄKSI luonnehdittiin viimeksi äänestyspäivän aamuna vaalivalvojaisia ja illan tulosodotusta. Poikkeuksellinen on ehkä liioittelua, mutta jännittävä vaalipäivä on tänäänkin ehdokkaiden ohella myös kuntalaisille.
Vaalien tulos on merkittävä, sillä tulevilta kuntapäättäjiltä vaaditaan tietoa, ymmärrystä ja rohkeutta tehdä kuuluisia viisaita päätöksiä hyvässä yhteistyössä.
Otetaan esimerkiksi kuntauudistus, josta vaalikeskusteluissa on puhuttu ajoittain kovaan ääneen ja suurin kirjaimin. Vaikka kuntauudistuksen tarkka sisältö jäi ennen vaalipäivää avoimeksi, uudet valtuutetut pääsevät pian katsomaan asiaa lähietäisyydeltä.
Millainen on Suomen kuntakenttä vuonna 2016? Ja varsinkin: millaisia ovat kuntien asukkailleen tarjoamat palvelut ensi vuonna ja neljän vuoden kuluttua? Vaalien alla käytyjen keskustelujen perusteella sitä ei valitettavasti tiedä.
Manner-Suomessa on nyt 320 kuntaa. Valtuustokauden alkaessa niitä oli 332. Lukumääräisesti paljon suurempi muutos tapahtui vuonna 2004 alkaneella kaudella, kun kuntien määrä väheni 84:llä.
VALTUUTETUT ALOITTAVAT luottamustyönsä ratkaisemalla, miten järjestetään terveyspalvelut, miten hoidetaan vanhuksia inhimillisesti ja miten ratkaistaan lasten päivähoito perheille parhaiten sopivalla tavalla.
Yksi avainkysymyksistä liittyy kouluihin. Ei ole lainkaan yhdentekevää, missä koulu sijaitsee, millaista opetusta annetaan, mikä on opetusryhmän koko ja millainen työrauha luokassa vallitsee.
Hallituksen juhlallinen tavoite nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä on Suomen tulevaisuuden kannalta hyvä. Toteutukseen vaaditaan paljon arkista työtä, sillä osaamisen ja laadun pohja luodaan peruskoulutuksessa.
ÄÄNESTÄMÄLLÄ VAIKUTTAA, vaikka moni poliitikkoihin tai päätöksentekoon pettynyt muuta väittäisi.
Viime eduskuntavaalien yllätystulos on hyvä muistutus äänestäjän vaikutusvallasta. Sekä vaalien tuloksesta ilahtuneet että kauhistuneet ovat olleet yhtä mieltä yhdestä asiasta: tulos oli osoitus äänestämisen voimasta.
Yli miljoona ihmistä on äänestänyt kuntavaaleissa ennakkoon. Ennakkoäänestys (24,4%) oli lievästi aktiivisempaa kuin edelliskerralla (24,2%). Toivottavasti äänestäjät lähtevät liikkeelle varsinaisena vaalipäivänä tänään.
Mitä korkeampi äänestysprosentti, sitä parempi kansalaisyhteiskunnan kannalta. Yleinen, yhtäläinen äänioikeus on arvostettava asia.
Kuntavaaleissa 2008 äänestysprosentti oli Turussa hiukan alle ja koko maassa hiukan yli 60 prosenttia.
Tulosta jännittäville ehdokkaille voi jo antaa tunnustusta, sillä he ovat tehneet vaalityötä uskomiensa asioiden eteen lokakuun tuulessa ja tuiskussa.
Riitta Monto
Kirjoittaja on Turun Sanomien päätoimittaja.
