KUNTAVAALIT. Puolueet ja äänestäjät käyvät sunnuntain kuntavaaleihin mielenkiintoisista asetelmista.
Tuoreimpien mielipidemittausten mukaan päähallituspuolueet kokoomus ja Sdp ovat liki tasoissa. Oppositiossa käydään kiivasta kisaa perussuomalaisten ja keskustan välillä.
Jos mielipidemittauksiin on uskominen, vaalien ainoa varma voittaja on Perussuomalaiset. Neljän vuoden takaisissa vaaleissa puolueen kannatus oli 5,4 prosenttia. Eduskuntavaaleja vaimeampikin jytky riittäisi kannatuksen kaksin- tai kolminkertaistamiseen.
Vasta sunnuntai-ilta näyttää, käyvätkö ennusteet toteen.
Perussuomalaisten kannatuksen lisäksi vaaleissa kiinnostaa toinenkin prosenttiluku: äänestysaktiivisuus.
Jostakin tuntemattomasta syystä kuntavaalit eivät innosta äänestäjiä eduskuntavaalien saati presidentinvaalien tapaan. Ei, vaikka kuntavaaleissa mahdollisuudet vaikuttaa lähellä oleviin ja konkreettisiin asioihin ovat suurimmat mahdolliset.
Vuosina 1992-2000 äänestysaktiivisuus romahti peräti 15 prosenttiyksikköä. Vuosituhannen vaihteen pohjanoteeraus kirjattiin lukemin 55,8.
Neljän vuoden takaisissa vaaleissa äänestysprosentti oli 61,2. Asiantuntijat ennakoivat, että parin prosenttiyksikön nousu voisi taas olla mahdollista.
Tiistai-iltana päättyneessä ennakkoäänestyksessä uurnilla kävi yli miljoona äänestäjää eli 24,4 prosenttia äänioikeutetuista, 0,2 prosenttiyksikköä viime kuntavaaleja enemmän.
Luku ei kerro vielä mitään sunnuntain lopullisesta tilanteesta.
Perusteita äänestysaktiivisuuden nousuodotuksille on olemassa. Parin vuoden takainen eduskuntavaalikokemus ja perussuomalaisten kohoavat kannatuskäyrät voivat aktivoida muitakin kannattajaryhmiä.
Päähallituspuolueiden keskinäinen ja keinotekoisen oloinen nokittelu kunta-, sosiaali- ja terveysuudistuksista kohottaa sekin tunnelmaa sopivasti vaalien alla. Mitä kuntien tulevaisuuteen tulee, hallitus marssii vaaleihin sammutetuin lyhdyin.
Kunta- ja sote-uudistuksista päätetään eduskunnassa eikä valtuustosaleissa, mutta äänestäjien ja ehdokkaiden olisi ollut hyvä tietää, mitä ja minkälaisissa valtuustoissa tulevaisuudessa päätöksiä tehdään.
Monissa kunnissa on herkkiä paikallisia teemoja, jotka houkuttelevat äänioikeuden käyttöön. Osa äänestää Eurooppa-politiikasta, osa valtakunnallisista infrastruktuurihankkeista.
Syyt äänestämiseen ovat henkilökohtaisia ja kaikki päteviä. Mutta jos oman kunnan asioihin haluaa vaikuttaa, sunnuntaina siihen on viimeinen kaikille yhteinen tilaisuus neljään vuoteen. Kunnallispolitiikan hyväksyttävyys nousee äänestysprosentin mukana.
