Keväällä Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla kerrottiin, että nykyään tosi moni haluaa vaihtaa sukunimensä. Siellä julkaistiin myös lista Ehdotuksia uusiksi sukunimiksi. Sen noin 5 000 suomen- ja 700 ruotsinkielistä sukunimitarjokkia voivat auttaa sukunimen vaihtoa pohtivia. Ensi vuoden alusta on mahdollista ilman erityistä perustelua hakea niin sanottua uudissukunimeä. Kun nimi on rekisteröity, muut eivät voi ottaa sitä ilman laissa mainittua erityistä syytä.

Suomen maistraatit saavat joka vuosi valtavasti hakemuksia perusteluineen sukunimen muuttamiseksi. Lounais-Suomen maistraattiin niitä on tullut vuosittain noin 500. Vaihtohakemusten erikoisetkin perustelut on pyritty ottamaan huomioon. Oma sukunimi on voinut hakijan mielestä olla huomiota herättävä, ruma, ärsyttävä, liian pitkä tai muistuttaa ikävistä sukulaisista. Hakija on jopa pelännyt nimensä estävän työpaikan saamisen. Perusteluksi on riittänyt myös tunne, että oma sukunimi tuo epäonnea.

Lapselle on voitu haluta ruotsinkielinen sukunimi, jos hän on ruotsinkielisessä koulussa tai päiväkodissa. Osa suomalaisista on halunnut eroon nimestä, jossa on ulkomailla hankalia ääkkösiä eli ä- ja ö-kirjaimia. Jotkut Suomeen muuttaneista muunkielisistä ovat päätyneet suomalaiseen nimeen. Monet avioparit haluavat aloittaa liiton uudella yhteisellä nimellä. Se voi olla puolisoiden entisten nimien tai niiden lyhenteiden yhdistelmä, mutta nimi on voitu myös tehdä niin sanotusti tyhjästä.

Kotuksen uudisnimiehdotukset pohjaavat Maanmittauslaitoksen paikannimirekisteriin. Siksi useimpien merkitys liittyy luontoon. Listalla on esimerkiksi 19 Akka- tai Akan-alkuista ja 26 Ukko-, Ukon-alkuista ja kaikkien perusosat ovat luontosanoja, kuten tarjokeissa Akkakallio, Akanjärvi ja Ukkolampi, Ukonniemi.

Etunimialkuisia ehdotuksia on paljon. Miehen nimellä alkavia on noin sata, esimerkiksi Aataminsuo, Eskonsaari, Hannunmäki ja Laurinlampi. Naisen nimellä alkavia on viitisenkymmentä, vaikkapa Annankangas, Eevansaari, Ellinkallio ja Maijanmäki. Mukana on myös neljä paikkaa merkitsevää etunimen johdosta: Eetula, Hanskila, Liisala ja Villelä. Monet perinteiset etunimien johdokset kuten Jaakkola, Jussila, Kerttula, Maijala, Penttilä ja Simola edustavatkin jo tätä rakennetta. Lisäksi tarjokkilistalla on muutama talo-loppuinen: Mikontalo, Martintalo, Pohjoistalo, Lahdentalo ja Uudistalo.

Sukunimen vaihtamista pohtivia kiinnostaa ehkä, mitä eläimiä ehdokeissa esiintyy. Eläinalkuisia on satoja ja alkuosina nelisenkymmentä eri eläintä. Se yllätti, että ylivoimaisesti yleisin eläin nimiehdotusten alussa on käärme, murreasuisina kärme ja kärmes, kuten Käärmekumpu, Kärmeharju ja Kärmesmäki. Koira on seuraavaksi yleisin eläin nimen alkuosana: Koiramaa, Koiraoja, Koiraselkä ja parikymmentä muuta. Sitten tulevat Härkä-, Kettu-, Lammas- ja Jänis-alkuiset, ja kaikkien loppuosa liittyy luontoon.

Sekä Käärme- että Koira-alkuisissa ehdokkaissa ovat mukana myös vaara-loppuiset Käärmevaara ja Koiravaara. Niiden merkitys tässä yhteydessä liittyy vaara-sanan luontomerkitykseen, mutta monen mieleen tulee ehkä myös vaaran merkitys 'uhka, riski'. Myös tarjokki Vaahteramäki hymyilytti ja sai pohtimaan, voisivatko sen valinneet antaa poikavauvalleen etunimen Eemeli.

leena.kytomaki@utu.fi

Kirjoittaja on Turun yliopiston suomen kielen dosentti.