Puheenvuoro

Silakan käyttö on arvovalinta

ALIO

Tällä hetkellä keskivertosuomalainen haukkaa hailia enää noin 300 grammaa vuodessa. Valtaosa Suomen silakkasaalista menee turkiseläinten rehuksi ja kalajauhoteollisuuden raaka-aineeksi. Syitä siihen, miksi silakkaa syödään yhä harvemmin, on haettu niin ruokakulttuurin muutoksesta, ympäristömyrkkyihin liittyvistä peloista kuin kalatalouden tuotantoketjustakin. Tutkimuksemme mukaan nämä ovatkin melko yleisiä perusteluja paitsi kalatalousalan toimijoiden myös kuluttajien keskuudessa.

Itämeren tutkimus- ja kehitysohjelma BONUKSEN rahoittamassa GOHERR-tutkimusprojektissamme tehdyssä kuluttajakyselyssä silakan syömättömyyttä perusteltiin huonolla saatavuudella, tottumattomuudella, maulla tai hajulla, mahdollisilla terveysriskeillä sekä sillä, ettei silakkaa koettu perinteiseksi ruuaksi. Toisaalta silakan saatavuuden parantaminen, tarkemman informaation tarjoaminen esimerkiksi saaliin alkuperästä ja pyyntiajankohdasta sekä tietoisuus terveysriskien vähenemisestä voisivat lisätä silakan kulutusta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Terveyden näkökulmasta silakassa on hyvä proteiinikoostumus, D-vitamiinia sekä sydämen ja verisuonten terveyttä tukevia omega-3-rasvahappoja. Toisaalta siinä on myös terveydelle haitallisia dioksiineja ja PCB-yhdisteitä, minkä vuoksi silakan myyntiä ihmisravinnoksi on rajoitettu EU:ssa. Lisäksi Suomessa on syöntisuositus, jonka mukaan lasten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien kannattaisi syödä isoa silakkaa korkeintaan kerran tai pari kuukaudessa.

Tutkimusprojektissamme päivitetty silakan terveysvaikutusten hyöty-riskiarvio antaa kuitenkin perusteita keskustella rajoituksista luopumisesta. Haitallisten aineiden pitoisuudet silakassa ovat pienentyneet huomattavasti vuosikymmenten aikana. Nykyisellään dioksiinipitoisuudet ovat pienet eivätkä aiheuta riskiä valtaosalle väestöstä. Päinvastoin, silakan syömisen terveyshyödyt ovat huomattavasti riskejä suuremmat.

Rajoituksista luopuminen olisi linjassa myös silakkaan liitettyjen yhteiskunnallisten arvojen kanssa. Rannikkoseuduilla silakka ja sen kalastaminen ja syöminen ovat aina olleet osa kulttuuria. Viime aikoina on alettu puhua silakasta ekologisena lähiruokana.

Eri maissa silakkaan suhtaudutaan kovin eri tavoin, vaikka asiantuntijat eivät ole kovinkaan erimielisiä siitä, mitä silakoista ja toisaalta dioksiinista tiedetään. Erot syntyvät arvoista ja painotuksista.

EU:ssa muutaman dioksiinikohun jälkeen on päädytty ajattelemaan, että dioksiinit ovat asia, josta on syytä päästä eroon. Siksi elintarvikkeiden ja rehujen raja-arvoja ei aseteta ensisijaisesti terveysperustein vaan siten, että aina pieni osa tuotteista ylittää raja-arvot ja joudutaan seurannassa vetämään pois markkinoilta. Näin kuluttajan dioksiinikuorma vähitellen pienenee.

Suomi on saanut EU-säädöksiin pysyvän poikkeuksen painottamalla terveyttä ja silakansyönnin kokonaisterveysvaikutusta. Lisäksi on oltu huolissaan kalatalouden kokonaisuudesta, jota silakan elintarvikekielto vakavasti horjuttaisi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Myös Ruotsilla on vastaava poikkeus, mutta siellä on alettu ajatella, että terveyshyödyt voisi saada jostain muustakin kalasta kuin isosta, dioksiinipitoisesta silakasta ja että poikkeuksen hakeminen oli ehkä virhe. Lisäksi siellä ollaan paljon enemmän huolissaan ympäristömyrkkyjen mahdollisista tuntemattomista yhteisvaikutuksista.

Moni viimeaikaisen silakkakeskustelun osallistuja on sitä mieltä, että suomalaisia pitäisi innostaa syömään enemmän tätä maamme kaupallisen kalastuksen ykköslajia. Samalla kannalla ovat haastattelemamme kalatalousalan toimijat. He perustelevat silakan ruokakäytön lisäämistä paitsi terveyden myös ympäristön, talouden ja ruokaomavaraisuuden näkökulmista.

Ympäristön näkökulmasta silakan elintarvikekäytön lisäämistä perustellaan sillä, että saaliit ovat runsaita ja kalastus kestävällä tasolla. Silakka myös päihittää monet muut eläintuotteet ekologisena ruokavalintana niin ravinne- kuin kasvihuonekaasupäästöillä mitattuna. Silakan kaltaisia pieniä ulapalla viihtyviä kaloja hyödyntävän ruokavalion ympäristövaikutukset voivat olla jopa kasviruokavaliota pienemmät, sanoo vastikään julkaistu kansainvälinen tutkimuskatsaus.

Taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna silakkaa pidetään verrattain huokeana elintarvikkeena. Silakan elintarvikekäyttöä lisäämällä voitaisiin myös lisätä ruokaomavaraisuutta. Tällä hetkellä tuontikalan osuus kulutuksesta on yli 80 prosenttia.

Silakan kuten muidenkin luonnonvarojen käyttö on pohjimmiltaan arvovalinta, jonka teemme sekä yhteiskuntana että yksilöinä. Yhteiskunta ohjaa luonnonvarojen käytön kestävyyttä, mutta se voi vaikuttaa myös siihen, mihin tarkoitukseen luonnonvaroja käytetään.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomi on sitoutunut EU:n yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteeseen tukea ruokaomavaraisuutta sekä sinisen kasvun strategiaan, joka hakee kasvua, työpaikkoja ja ympäristöhyötyjä vesiluonnonvarojen kestävän käytön ja ekoinnovaatioiden avulla. Silakan palauttaminen ruokapöytiin edellyttäisi kalatalousalan toimijoiden, hallinnon ja tutkijoiden yhteistyötä ja rohkeita avauksia.

Jokainen voi myös omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen, miten yhtä tärkeimmistä uusiutuvista luonnonvaroistamme käytetään.

Suvi Ignatius on väitöskirjatutkija ja Päivi Haapasaari dosentti sekä GOHERR-hankkeen koordinaattori Helsingin yliopistossa. Jouni Tuomisto on johtava tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (7)

Vanhimmat ensin
Vastaa
ihminen
myrkyt
suomessa silakka ei ole myrkyllistä mutta ruotsissa on.suomessa nuuska on myrkyllistä mutta tupakka ei.terveyttä edistää se että vierotus aineet kuten nikorette tuotteet ovat apteekkitavaraa ja siten huiman kallita eli terveeksi tulee vain apteekkarit.ja eduskunnassa toimivat kyseisen teollisuuden osakkaat.nyt joku informaario haisee.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ihminen
En pidä silakasta
Ei sen tarvitse olla noin monimutkaista. Useimmat omilla aivoilla ajattelevat ihmiset syövät sitä mistä pitävät. Erikseen on ne, jotka yrittävät seurata kaikenlaisia muotioikkuja, veganismia, gluutenitonta, hiilaritonta ym. Itse en pidä silakasta, siksi en sitä syö. Elän muutenkin juuri niin kuin itse haluan, tästä ainoasta elämästä nauttien.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Rumppi
Silakkaa ja sekametelisoppaa
Pidän silakasta ja syön sitä viikossa vähintään yhtä paljon kuin keskimäärin suomalainen vuodessa. En ymmärrä, miksi jotkut itseään edistyneinä pitävät nuoret vouhkaavat toukkien, jauhomatojen, sirkkojen ja muiden ötököiden perään maailman pelastajina. Ja mediassakin muhii näistä start-up yrittäjistä kertoessa uutisten, viihteen, mainosten ja huuhaan sekametelisoppa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Kala maistuu kyllä
Niin no
Pidän silakasta mutta syön sitä harvoin, ehkä kerran kuussa. Silakkafilee on todella helppoa ja halpaa herkkua, toisin kuin monet muut kotimaiset kalat perkuineen. Mutta käsittely ei ole tuoreen kalan ainoa vaikeus. Silakan syömistä omalla kohdallani jarruttaa se, että kala pitää valmistaa ja mielellään myös syödä heti. Käyn kaupassa kerran viikossa yleensä päivällisen jälkeen, eli sinä päivänä en enää laita ruokaa ja seuraavana päivänä kala on jo pahasti vanhenemassa, joskaan ei sentään syömäkelvotonta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää