Turvapaikkalinjasta hutera sopu
EU-maat pääsivät perjantaiaamuun asti kestäneessä istunnossaan sopuun huippukokouksen ennalta vaikeimmasta kysymyksestä eli yhteisestä turvapaikkalinjasta.
Yhteisen näkemyksen saavuttaminen unionimaita vahvasti jakavassa asiakokonaisuudessa on hatunnoston arvoinen suoritus. Ennen kokousta näytti siltä, ettei Saksan, Italian ja itäisen Euroopan Visegrad-maiden puristuksessa laihaakaan sopua syntyisi.
Huippukokous päätti, että komissio ja neuvosto ryhtyvät selvittämään siirtolaisten maihinnousukeskusten perustamista Välimeren alueelle. Keskuksia perustettaisiin sekä EU:n maaperälle että sen ulkopuolelle.
Keskuksissa turvapaikanhakijoista seulottaisiin ne, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa. Muut palautettaisiin. Turvapaikan tarpeessa olevat sijoitettaisiin EU-maihin vapaaehtoisten järjestelyjen pohjalta.
Esimerkiksi Afrikan pohjoisrannalle sijoitettavat maihinnousukeskukset perustettaisiin yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestön ja kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kanssa.
Italian uudelle hallitukselle laiha sopu riitti. Riittääkö se rauhoittamaan myös Saksan sisäpolitiikkaa, on eri asia.
Kokonaan toinen asia on, mihin perjantaiaamuinen sopu riittää ja mitä se lopulta pitää sisällään.
Maihinnousukeskuksiin on tarkoitus sijoittaa Välimereltä pelastettuja Eurooppaan pyrkijöitä. Järjestelyllä pyritään estämään ihmissalakuljettajien toimintaa. Suunnitelmissa on ollut, että maihinnousukeskuksiin palautettaisiin myös henkilöitä, jotka ovat jo saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen.
Perustettaviin keskuksiin liittyy isoja kysymysmerkkejä ihmisoikeuksien toteutumisesta lähtien. Keskusten sijaintipaikoista ei ole päätöksiä. Euroopan puolella Italia ja Espanja on mainittu vaihtoehtoina.
Pohjois-Afrikan maat ovat suhtautuneet niiden perustamiseen kielteisesti. Niin on tehnyt myös Albania. EU:n myöntämällä rahoituksella vastahakoisuus saattaa tosin lieventyä.
Yhden muuttoreitin tukkiminen on merkinnyt uuden avaamista. Keskuksille saattaa ilmetä tarvetta muuallakin kuin Välimeren alueella.
Sopimuksen toimivuus jää vastaisten neuvottelujen varaan. Turvapaikanhakijoiden sijoittamisen vapaaehtoisuus tarkoittaa, ettei EU-maiden välinen solidaarisuus toteudu vastaisuudessakaan.
Italian uudelle hallitukselle laiha sopu riitti. Riittääkö se rauhoittamaan myös Saksan sisäpolitiikkaa, on eri asia.
Liittokansleri Angela Merkel sai baijerilaiselta sisäministeriltä Horst Seehoferilta huippukokoukseen asti aikaa löytää turvapakkapolitiikkaan eurooppalainen ratkaisu.
Huippukokouksen linjaus ei korjaa Dublin-sopimukseen liittyviä ongelmia eikä ratkaise EU-maiden välillä liikkuvien turvapaikanhakijavirtojen aiheuttamia kiistoja. Turvapaikkapolitiikka ei poistu poliittisten kiistojen näyttämöltä perjantain jälkeenkään.
ts.paakirjoitus@ts.fi