PUHEENVUORO
Kautta aikojen olemme saaneet erilaisia ohjeita siitä, mitä pitää tehdä ja mitä ei saa tehdä. Meille on tuputettu silmät ja korvat täyteen terveystietoa, laihdutusohjeita ja liikuntavinkkejä toki aivan hyvässä tarkoituksessa.
Kun ajattelemme kehon hyvinvointia, emme ehkä ensimmäiseksi ajattele aivojamme, vaikka ajattelemme asiaa juuri aivoillamme. Puhekielemme taipuu tuntemaan asioita sydämellä, mutta tässäkin, sekä kielessä että tuossa tuntemisessa, taustalla ovat kuitenkin aivot.
Aivoliitto on toiminut vuosikymmeniä aivoverenkiertohäiriöiden (AVH), afasian ja kielellisen erityisvaikeuden asiantuntija- ja potilasjärjestönä. Tavoitteena on kuitenkin koko 2000-luvun ajan ollut myös aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisy, sillä kahdeksan kymmenestä AVH-tapahtumasta voidaan ehkäistä ennalta. Tälle asialle löytyy myös vahva tieteellinen näyttö.
AVH on aina mielletty ikääntyneiden ihmisten ongelmaksi, eikä monikaan ajattele sitä nuoren tai työikäisen sairautena. Työikäisiä on sairastuneista kuitenkin jopa kolmannes, ja juuri julkaistun tutkimuksen (Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, Nuoren aivoinfarktipotilaan erityispiirteet 2018) mukaan nuorten, alle 50-vuotiaiden aikuisten aivoinfarktit ovat lisääntyneet sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti.
Nuorten aivoinfarktin vuosittainen ilmaantuvuus on noin 10–20/100 000 ja ilmaantuvuus suurenee iän myötä myös nuoressa aikuisväestössä.
Tavanomaiset riskitekijät eli kohonnut verenpaine, rasva-aineenvaihdunnan häiriö, diabetes, sepelvaltimotauti, tupakointi, humalahakuinen juominen, fyysinen inaktiivisuus ja lihavuus selittävät jopa 80 prosenttia nuorten aivoinfarkteista, joten niihin on syytä yrittää vaikuttaa.
Tutkimuksen lopussa todetaan, että väestöön kohdistuvat valistuskampanjat saattaisivat edesauttaa nopeaa hoitoon hakeutumista. On tärkeää muistaa soittaa nopeasti 112, kun puhe ei kulje, kasvoissa on tunnottomuutta tai toinen suupieli roikkuu ja käsi ja/tai jalka ei toimi. On tärkeää päästä todella nopeasti hoitoon akuuttihoitoyksikköön, joka Turussa löytyy Tyksistä. Välittömästi aloitettu oikea hoito voi ehkäistä elinikäiseltä vammautumiselta ja turvata toimintakyvyn myös jatkossa.
Jos kuka tahansa, tai vaikkapa juuri nuori sairastuu, on erittäin tärkeää, että hän saa oikea-aikaista ja moniammatillista hoitoa ja kuntoutusta siten, että elämä pääsee jatkumaan. Meillä on monia tarinoita siitä, miten asiat voivat mennä onnekkaasti, toisaalla taas osalle jää vaikeita, pysyviä vammoja.
Positiivinen asenne ja sinnikkyys ovat taustalla myös Aivoliiton Aivoterveys-lehden artikkeleissa, joissa olemme nostaneet esille nuoria sairastuneita. Sopraano Kaisa Makkonen tähtää takaisin oopperalavoille ja aivotutkija Mona Moisala löysi oman alansa sairastumisen myötä. Kuntoutumisen haaste ajoi Esa Karjalaisen haastamaan itsensä ja koiransa, kun hän pari vuotta sitten otti tähtäimekseen 5000 kilometrin pyörämatkan. Nimimerkkiä Turmiotar käyttävä Marjo Haapamäki neuvoo puolestaan sairauden antaman kokemuksen äänellä: "Älä katkeroidu: jos vihaat maailmaa, vahingoitat omaa terveyttäsi".
Positiivisuus on aivoterveyden keskeinen peruspilari. Omille geeneillemme ja osin vielä tuntemattomille riskeille emme voi mitään. Voimme kuitenkin pitää huolta aivoistamme monin tavoin, jotta sairastumisen riski niin nuorena kuin vanhempanakin minimoituu – aivoja kun ei voi vaihtaa, toisin kuin monia muita elimiämme.
Aivot on siis syytä ottaa vakavasti ja pienin askelin aivojen hyvinvointia voi tukea. Aivoliiton aivoterveyden asiantuntija Minna Huotilainen antoi tänä keväänä muutaman helpon vinkin: lähde ulos valoon, nuku kunnolla, pienviljele vaikkapa ikkunalaudalla tuoreita versoja, tanssi, sillä se vaikuttaa useiden tutkimusten mukaan vahvasti hyvinvointiin ja nauti luonnosta.
Vaalitaan siis korvaamatonta kovalevyä ja toimitaan aivot edellä!
Kirjoittaja on Aivoliitto ry:n toiminnanjohtaja.
