Sukupolveni pirkanmaalaisella oli nuoruudessaan joukkueurheilussa kaksi vaihtoehtoa: Ilves tai Tappara. Kiekkokuplaan synnyttiin eikä sen ulkopuolelle kurkittu. Ikäluokalleni jääkiekko oli tuolloin maailman suosituin urheilulaji ja suomalaiset kiekkotähdet megajulkkiksia.

Myöhemmin oppi, ettei jääkiekkoa juuri Kanadan, Pohjoismaiden ja entisen Itä-Euroopan ulkopuolella tunnettu. Pallopelien kuningas olikin jalkapallo.

Edes Yhdysvalloissa, NHL-liigan toisessa kotimaassa jääkiekko ei kuulu suosituimpiin lajeihin. Maassa seurataan baseballia, koripalloa ja amerikkalaista jalkapalloa, joiden huiput tiedetään kaikissa osavaltioissa.

Eurooppalainen jalkapallo ei Pohjois-Amerikassa myöskään nouse kärkisijoille, jos tieto kiekkofaneja lohduttaa.

Jalkapallo syntyi Euroopassa ja täällä sen harrastus myös on suurta. Ilmeisesti eurooppalaista perua on jalkapallon asema Etelä- ja Väli-Amerikoissa. Brasilia, Saksa, Italia ja Argentiina kilpailevat lajin kaikkien aikojen herruudesta.

Jalkapallo ei vaadi paljoa, sitä voi harrastaa vaatimattomissakin oloissa. Suuruuden ekonomia ei välttämättä toimi kuten monissa muissa urheilulajeissa. Tämän vuoden maailmanmestaruudesta taistelevat sellaiset valtiot kuin kolmensadantuhannen asukkaan Islanti, sekä Suomea asukasluvultaan pienemmät Kroatia, Panama ja Costa Rica. Kokoisemme Tanska kuuluu lajin parhaimmistoon, maan nykyinen maailman rankingsijoitus lienee kahdestoista. Suomi ei mahdu kuudenkymmenen parhaan joukkoon. Emme ole koskaan päässeet jalkapallon maailmanmestaruus- tai Euroopan mestaruuskisoihin.

Menestykseen tarvitaan intoa ja oikeanlainen joukkuepelin kulttuuri. Jalkapallo on lähes kaikkialla Euroopassa maan suosituin urheilulaji. Poikkeuksen tekevät Suomi, Irlanti ja Baltian maat.

Myös globaalisti jalkapallo on suosituin ja seuratuin urheilulaji. Siitäkin huolimatta, ettei palloilu ole erityisesti levinnyt väestöltään suuriin Kiinaan ja Intiaan. Idässä harrastetaan pöytätennistä ja krikettiä.

On jossain määrin nurinkurista miten jäyhät skandinaavit menestyvät maailman nopeimmassa joukkuelajissa, jääkiekossa, kun taas sähäkät latinot hallitsevat huomattavasti verkkaisempaa jalkapalloa. Jääkiekon menestys pohjoisilla alueilla on ymmärrettävää, luonnonjäitä löytyi sata vuotta sitten peliaarenoiksi juurikin Kanadassa, Pohjoismaissa ja Venäjällä.

Maantiede suosii Suomessa jääkiekkoa, mutta olemme menestyneet muissakin rämäpäisyyttä vaativissa "kypärälajeissa" kuten mäkihypyssä, laskettelussa, rallissa ja formulaurheilussa. Joku tulkitsi onnistumisemme näissä lajeissa perustuvan siihen, että urheilija voi vetäytyä visiirin taakse piiloon. Jääkiekossakin parhaiten näyttävät suomalaisista pärjäävän maskin takana lymyävät maalivahdit. Näin toimisivat vielä nytkin pohjoiseen vaeltaneiden esi-isiemme uhkarohkeutta ja eristäytymistä suosivat geenimme.

Kiekkohegemoniallemme löytyy varmaan paljonkin ilmastollisia sekä kansan luonteesta ja kulttuurista kumpuavia selityksiä, mutta miksi emme etene moderneilla jalkapalloareenoilla kuten muut Pohjoismaat?

Sukupolvien vaihdokset ja lukuisat projektit eivät ole parantaneet tilannetta, mutta ehkä sukupuolen muuttuminen nostaa sijoitustamme. Nuoret naisjalkapalloilijamme kun alkavat menestyä myös maailmalla.

Kirjoittaja on taidemaalari ja maanviljelijä.