Riippuvuutta aiheuttavista uusista nautintoaineista, huvi- ja harrastusmuodoista käyty keskustelu on loputonta ja usein jälkiviisasta. Yläluokan kahvinhimon syntiä puitiin viisisataa vuotta sitten, mutta teollisen vallankumouksen työväen lapset sai pitää rauhallisina apteekin opiaattivalmisteilla. Suomalainen valokuvasto kertoo piristävän, nälän poistavan piipunpolton olleen lastenkin tapa.

Keskustelu huumeiden käytön ja tuotannon ongelmista jatkuu pääosin ratkaisemattomana, ja on meilläkin tabu. Kiistattoman vahingollisuuden vuoksi tupakan mainontaa ja myyntiä on rajoitettu, kuten alkoholinkin. Kieltolaki epäonnistui, mutta suomalaisten juomatavat paranevat sukupolvittain.

Nautintoaineiden ohella kehitetään jatkuvasti uusia, yleisön suosioon tähtääviä muoti-ilmiöitä, joista osa juurtuu valtakulttuuriin. Romaaneihin, radioon, elokuviin, televisioon, videopeleihin ja internetiin uppoutumista on paheksuttu niiden syntyaikoina.

Tietokonepeliteollisuus on vapautumassa liikapelaamisen stigmasta televisioitujen peliturnausten kasvavan suosion, miljoonapalkintojen ja e-urheilijoiden myötä. Paheksunnan tuntuu vaientavan tehokkaimmin laaja julkisuus ja markkinat voitontekomahdollisuuksineen.

Riippuvuudet voi jakaa vierotusoireiden perusteella psyykkisiin ja fyysisiin sekä vaikutuksiltaan haitallisiin ja hyödyllisiin. Yleisimpiä ovat liikunta-, läheis-, netti-, peli-, päihde-, ostos- ja seksiaddiktio sekä suomalaisten vaalima kofeiiniaddiktio. Aivotutkimus kasvattaa ymmärrystä riippuvaisuuksista ja niiden hoidosta, mutta sitä hyödynnetään samanaikaisesti yhä addiktoivampien ostos-, matkailu- tai älylaitekokemuksien kehittämiseen.

Kaksi merkittävää osakkeenomistajaa vaati tammikuussa Applelta toimia lasten ja nuorten älypuhelinriippuvuuden vähentämiseksi sekä vastuunottoa siitä, että uusien teknologioiden pitkän aikavälin vaikutuksia arvioidaan alusta lähtien. Tunnettu uhkakuva ovat japanilaiset hikikomorit, vanhempien luokse huoneisiinsa, kirjojen, television ja tietokoneen ääreen vuosikausiksi erakoituvat lapset ja nuoret.

Viestipalvelu WhatsAppin ikäraja on 16 vuotta EU:n toukokuisen tietosuojasääntöuudistuksen seurauksena. EU-uudistus pyrkii vähentämään identiteettivarkauksia, henkilötietojen väärinkäytöksiä sekä suojelemaan erityisesti lapsia ja nuoria, jotka eivät tunne oikeuksiaan ja ymmärrä henkilökohtaisten tietojen jakamisen riskejä. Kuvaviestipalvelu Instagram tiedotti toukokuussa uuden verkkokiusaamisen tunnistamisen suodattimen käyttöönotosta.

Me olemme niin tottuneet suojatiellä, pyöräillessä tai autonratissa mobiililaitetta tuijottavaan itseemme, ettemme näe siinä mitään kummallista. Älylaiteriippuvuus voi koskettaa lähes jokaista suomalaista, ja lasten kehittyville aivoille riskit ovat arvaamattomat. Voi olla, että addiktiivisuus peittää aikuisenkin tietoisuuden aivojen stressitilasta kokoaikaisessa tavoitettavuudessa, osallistumisessa, viestittelyssä, tykkäämisestä ja postaamisessa. Edellinen taas voi selittää jopa uupumisen, masennuksen ja muiden mielenterveysongelmien lisääntymistä.

Uteliaisuus ja innostuneisuus ovat ihmisen voimavara, mutta tunnistammeko riippuvaisuudet ja osaammeko suojella itseämme? Onko olemisemme muuttumassa yhä puolittaisemmaksi, keskittymiskyvyttömämmäksi ja haavoittuvammaksi, minkä vuoksi jopa kesäisten sadepäivien kestämiseksi haetaan sairaslomaa?

Kirjoittaja on kirjailija ja toimittaja.