Kaupunkikeskustoihin vetovoimaa

Keskustan kehittämisprojekteja on käynnissä noin kolmessakymmenessä suomalaiskaupungissa. Kaupunkien yhteisenä huolena on ollut palveluiden ja erikoisliikkeiden karkaaminen kauas kehäteiden varteen.

Samalla kaupunkikeskustojen palvelurakenne on kaventunut ja muuttunut toimistovaltaiseksi.

Huolta on kannettu myös siitä, että hypermarket-buumi on lisännyt yksityisautoilua. Julkisten tilojen ja kaupunkilaisten olohuoneiden lisäämis- ja kehittämistarpeista on kuultu voimistuvia vaatimuksia.

Kun kaupunkien asukasluku ja merkitys kasvavat, yhä enemmän on tarvetta julkisille tiloille, jotka ovat asukkaiden ja matkailijoiden käytössä muulloinkin kuin kesäkuukausina.

Turussa ydinkeskustan kehittämisestä on valmistunut luonnoksia tiiviiseen tahtiin vuosikymmenien ajan. Kauppatoria pysäköintilaitoksineen ja kävelyalueineen ollaan jo uudistamassa.

Viime kesänä julkistettu keskustavisio 2050 hahmottelee Turun ydintä uuteen muottiin liikennejärjestelyineen, kulttuurirantoineen ja katualueineen. Historiallinen Vanhakaupunki on tarkoitus nostaa sille kuuluvaan arvoonsa.

Kaarinakin on uusimassa keskustaansa. Naantali haluaa kohentaa torin ja linja-autoaseman alueen vetovoimaa.

Raisio on laatinut pitkään suunnitelmia keskusta-alueensa elävöittämiseksi. Betoni- ja risteyskaupungin leima istuu kaupungin julkikuvassa sitkeästi. Tiistaina julkistetussa kunnianhimoisessa keskustavisiossa vanhasta maineesta pyritään vähitellen mutta määrätietoisesti eroon (TS 23.5.).

Raision keskustan kehittämiseen avautui oiva mahdollisuus, kun valtio aikoo vetää E18-tien nelikaistaisena 450-metriseen tunneliin keskustan kohdalla.

Visiossa tunnelin päälle aiotaan rakentaa keskuspuisto kaupunkilaisten olohuoneeksi. Alueelle on tarkoitus houkutella uusia yrityksiä ja palveluita. Keskuspuiston ympärille suunnitellaan korkeaa rakentamista.

Puiston ympärillä kaupunkirakenne tiivistyisi. Maamerkiksi on nousemassa kaksi tornitaloa ja niiden väliin talvipuutarha.

Visiossa on otettu huomioon seudullisen joukkoliikenneratkaisun mahdollisuus. Raitiovaunujen tai superbussien päätepysäkki saattaa sijaita keskuspuiston tuntumassa.

Visioiden laatiminen käy ripeämmin kuin kaavoitus ja rakentamispäätökset. Tunnelin tekoon päästäneen kolmen vuoden kuluttua, mutta muutoin vision toteuttaminen edennee vaiheittain vuosien tai vuosikymmenten kuluessa – missä laajuudessa sitten eteneekin.

Kaupunkikeskustojen vetovoimaan on syytä kiinnittää kasvavaa huomiota. Asumisviihtyisyydestä ja palveluiden saatavuudesta ei pidä tinkiä. Peltomarkettien rakentamisen sijasta kannattaa keskittyä kestävän kaupunkirakenteen ylläpitämiseen.

ts.paakirjoitus@ts.fi