Trump lähentää Saksaa ja Venäjää
Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Saksan liittokanslerin Angela Merkelin perjantainen tapaaminen Sotshissa saattoi vaikuttaa pinnalliselta. Kahdenkeskiset keskustelut kestivät vain tunnin. Niiden päätteeksi järjestetyssä tiedotustilaisuudessa ei kuultu maailmaa mullistavia uutisia.
Silti tapaamisella saattoi olla julkikuvaansa suurempia vaikutuksia. Sitä valmisteltiin huolella. Saksan ulkoministeri Heiko Maas tapasi venäläisen kollegansa Sergei Lavrovin 10. toukokuuta. Talousministeri Peter Altmeier vieraili Moskovassa 14. toukokuuta.
Ajoituksessakin onni oli myötä – jos Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tempoilevaa ulkopolitiikkaa kenenkään onneksi voi sanoa. Kokousta edeltävällä viikolla Trump päätti irrottautua Iranin ydinsopimuksesta. Saksa ja Venäjä ovat Trumpin päätöksen vahingollisuudesta yhtä mieltä.
Venäjän taktiikkaan kuuluu yksittäisten jäsenmaiden suosiminen EU-kokonaisuuden sijasta.
Jos Saksa, muut EU-maat ja Venäjä kykenevät pitämään Iranin ydinsopimuksen voimassa, konsensuksen varaan on mahdollista rakentaa jotakin enemmän.
Yhtenä mahdollisuutena on väläytelty YK:n rauhanturvaajien lähettämistä Itä-Ukrainaan. Toki siihen vaaditaan myös Yhdysvaltain myötävaikutusta. Lisäksi ydinsopimuksen kohtalo riippuu Iranista itsestään.
Ydinsopimuksen sitovuudesta saataneen lisää tietoa vielä tällä viikoilla, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron tapaa Putinin Pietarissa.
Putinille Euroopan unioni on paljolti yhtä kuin Saksa. Venäjän taktiikkaan kuuluu yksittäisten jäsenmaiden suosiminen EU-kokonaisuuden sijasta.
Unionin mutta myös sen vaikutusvaltaisimpien jäsenmaiden suhde Venäjään on Ukrainan kriisin takia edelleen pakkasella. Krimin valtaamisen jäljiltä yhteistyö ei helpolla rakentavaksi palaudu.
Venäjän nykyjohdolla ja Saksalla on eräänlaista lukkarinrakkautta toisiaan kohtaan. Saksa on vuosikymmenten ajan korostanut idänsuhteiden merkitystä. Talous- ja energiakumppanina Venäjä on sille tärkeä.
Putinille viisivuotinen KGB-pesti romahtavassa Itä-Saksassa toi tietotaitoa ja kontakteja. Putinin tiedustelija-aikainen kollega, Stasin palveluksessa ollut Matthias Warnig on muun muassa kaasuputkiyhtiö Nord Streamin johtaja.
Saman yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja on ex-liittokansleri Gerhard Schröder, joka kuuluu Putinin lähipiiriin.
Sotshissa sekä Merkel että Putin korostivat Nord Stream 2 -kaasuputken puhtaasti taloudellista luonnetta. Suomi on ollut hankkeesta samaa mieltä. Energiaturvallisuudesta huolta kantavasta EU:sta kuuluu toisenlaisiakin mielipiteitä – Ukrainasta puhumattakaan.
Taloussuhteissa Saksan ja Venäjän lähentyminen on Euroopalle hyvästä. Vielä parempaa olisi, jos myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa olisi tilaa liennytykselle.
ts.paakirjoitus@ts.fi
