SÄHKÖNKULUTUS. Teollisuuden sähkön kulutus on pudonnut finanssikriisiä edeltäneistä huippuluvuista roimasti. Elokuun lopun tietojen mukaan kulutus oli vuositasolla 39 terawattituntia, kun se 2007 oli 48 terawattituntia (TS 28.9.). Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan teollisuus kulutti tammi–kesäkuussa sähköä seitsemän prosenttia vähemmän kuin samaan aikaan viime vuonna.
Kulutuksen niukkeneminen on seurausta tehtaiden sulkemisista, ja taantuma vähentää yleisemminkin yritysten sähkön käyttöä. Energiateollisuus uumoili viime viikolla tiedotteessaan toiveikkaasti, että sähkön kulutuksen lasku on taittumassa. Perusteena oli tieto, jonka mukaan elokuussa laskua oli enää 0,1 prosenttia. Tiedotteessa todettiin kuitenkin aiheellisesti, ettei yhden kuukauden perusteella kannata tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Ensimmäisen vuosipuoliskon tilasto kertoo sähkön tuonnin kasvaneen 78 prosenttia. Tuonti Ruotsista kasvoi, mutta väheni Venäjältä. Viidennes Suomen kulutuksesta katettiin tuontisähköllä, joten kotimaisella energiantuotannolla olisi yhä tilausta.
Suomessa on rakenteilla yksi ydinvoimalaitosyksikkö ja kaksi niin sanotussa tarjousvaiheessa. Olkiluodon kolmas yksikkö ryhtynee joskus tuottamaan sähköä, ja todennäköisesti neljäskin rakennetaan. Fennovoiman ydinvoimalaan liittyy epävarmuuksia, kun useat rahoittajat ovat jättäneet hankkeen sikseen, ja paikattavaksi on syntynyt satojen miljoonien eurojen aukko. Esimerkiksi S-ryhmä ja Atria katsoivat tarvitsevansa pääomat ydinliiketoimintoihinsa.
Energiateollisuuden johtaja Jukka Leskelä on sanonut, ettei nykyisessä, erittäin epäselvässä taloustilanteessa kannata tehdä uutta pitkän aikavälin arviota sähkön kulutuksesta. Selkeän taloustilanteen odottelu tuskin hyödyttää, sillä aiemmatkin arviot ovat menneet pieleen ennustamisen aikaan vallinneesta tilanteesta huolimatta.
On selvää, että sähköntuotannon lisäämistä suunnittelevat yritykset miettivät tarkkaan investoinnin kannattavuutta. Ainoa varma valinta on tuulivoima, jolle on hövelisti luvattu reilu takuuhinta verovaroista. Se on 83,5 euroa megawattitunnilta. Kun sähkön markkinahinta on 40–45 euroa, erotuksen kuittaaminen käy veronmaksajille kalliiksi.
Energiateollisuus saattaa laskelmoida, että parhaan tilin tekee myymällä halvalla Ruotsista ostettua sähköä kuluttajille kovalla katteella. Jos käy niin, että markkinatilanne pakottaa hieman alentamaan sähköstä perittävää kuluttajahintaa, voi asian aina kuitata siirtohintaa korottamalla.
