Työt pankeissa digitalisoidaan

Nordea ilmoitti torstaina vähentävänsä konsernista 6 000 työntekijää neljän vuoden aikana. Todellinen pankkiväen vähennys Nordeassa on 4 000, koska koko määrästä 2 000 on konsultteja, jotka ovat pankeissa järjestelemässä teknologisia uudistuksia (TS 27.10).

OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen sanoi hiljattain, että pankeissa ja vakuutusyhtiöissä palvelujen automatisoituminen hävittää ison osan työpaikoista. Tämä tapahtuu hänen mukaansa lähivuosina. Karhinen vihjasi häviävien työpaikkojen määrästä niin, että "meillä on tuhansia ihmisiä töissä pelkästään rahoitusprosessissa" (HS 14.10.).

Aktia tiedotti elokuun lopulla aloittavansa yt-neuvottelut, joissa vähennetään noin 260 nykyistä työpaikkaa ja avataan samalla 160 uutta tehtävää. Pankin toimitusjohtajan Martin Backmanin mukaan neuvottelujen taustalla on toimintaympäristön ja asiakaskäyttäytymisen muutos. Käytännössä digitaaliset palvelut, automatisointi sekä robotit korvaavat ihmisten työpanoksesta merkittävän osan.

Nordea ei kertonut, mihin irtisanomiset kohdistuvat eli Suomessa irtisanottavien määrää ei tiedetä. Konserni työllistää Suomessa 7 000 ja Lounais-Suomessa 400 ihmistä. Tietoa ei ole myöskään siitä, vaikuttaako Nordean kotipaikan siirto Ruotsista Suomeen tuleviin henkilöstövähennyksiin.

Pankkikonsernin julkikuvaa suomalaisten silmissä ei ainakaan kohenna tieto, jonka mukaan se aikoo siirtää muun muassa maksuliikennekirjauksiin ja asiakkaiden tunnistuksiin liittyviä rutiinitöitä Puolaan, jossa on helposti saatavilla halpaa työvoimaa.

Nordean viikate ei ole Turun seudulla tuntematon käsite. Konttoreita on suljettu ja kassapalveluita lopetettu. Työpaikkojen menetykset ovat ikävä ilmiö, mutta digitalisaation eteneminen on vääjäämätöntä. Mitkään pankit eivät voi pysäyttää kehitystä saati palata helmitaulujen aikaan. Pankkien henkilökunta on voinut aistia digitalisaation etenemisen jo vuosien ajan. Silti on ymmärrettävää, että luottamusmiehet julkisuudessa tyrmistyvät, kun yt-neuvotteluista tiedotetaan.

Työn uusjako ei ole vain tulevaisuutta. Kokonaisia ammattikuntia on vuosisatojen mittaan tekniikan kehittyessä kadonnut. Työpaikkojen määrä joillakin aloilla on romahtanut, mutta se ei ole johtanut massatyöttömyyteen. Esimerkiksi maataloudesta hävisi 1900-luvulla satojatuhansia työpaikkoja. Hevosenajajat tai muut rengit eivät jääneet työttömiksi. He muuttivat kaupunkeihin ja hakeutuivat töihin tehtaisiin.

Tieto menneisyydestä tuskin lohduttaa pankkiväkeä, joka pelkää irtisanomisia ja miettii kuumeisesti, mistä saisi uuden työpaikan. On tärkeää, että pankit ymmärtävät vastuunsa ja tukevat irtisanottavia muun muassa kouluttamalla.

ts.paakirjoitus@ts.fi