Aliot

Seksuaalinen häirintä usein valta-aseman väärinkäyttöä

ALIO

Suomessa on käynnistynyt ennen näkemättömän vilkas keskustelu seksuaalisesta häirinnästä. Keskustelu keskittyy pääosin yksittäisiin tekoihin ja niiden herättämään tunnekuohuun. Tärkeää on, että ahdisteluun ja häirintään liittyvät rakenteelliset tekijät ovat viimein nousseet esiin.

Seksuaalinen väkivalta ja ahdistelu eivät tapahdu tyhjiössä, vaan niillä on kytkennät yhteiskunnan valtarakenteisiin. Myös se, että seksuaalirikoksista tehdään niiden vakavuuteen nähden vähän rikosilmoituksia ja häirinnästä harvoin kerrotaan kenellekään, liittyy rakenteellisiin seikkoihin. Sukupuolistunut valta näkyy seksuaalisessa häirinnässä, tekijät ovat useimmiten miehiä, uhrit enimmäkseen naisia.

Yksi esimerkki suomalaisen keskustelun suuntautumisesta yksittäistapauksiin oli eduskunnassa vuonna 2007 tehdyn tasa-arvoselvityksen aiheuttama kohu. Selvitys toi esiin vakavia kysymyksiä epätasa-arvosta eduskunnassa työpaikkana. Julkinen keskustelu keskittyi kuitenkin siihen, kuka nipisti ketä, eikä demokratian tärkeimmän instituution sisäisistä valtarakenteista ja niiden epätasa-arvoisuudesta ja sukupuolittuneisuudesta keskusteltu lainkaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tasa-arvokysymykset näyttäytyvät myös sukupolvikysymyksinä. Nuoremmat naiset ja miehet suhtautuvat vakavasti tasa-arvo-ongelmiin. Eduskunnan selvityksen mukaan monet nuoret miehet kokivat epätasa-arvoiset asenteet ja käytännöt kiusallisiksi.

Tasa-arvon eteenpäin viemiseksi tulisi ymmärtää yhteiskunnan rakenteita sekä ihmisten mahdollisuuksia toimia omissa valta-asemissaan. Suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ei syystä tai toisesta haluta nähdä valtaa tai keskustella siitä. Yhteiskunnallinen keskustelu jää usein yksilötasolle, syyllisten etsimiseksi ja yksilön käytöksen arvioinniksi.

Nykyinen yhteiskuntatutkimus antaisi eväitä tarkastella valtaa ja valtarakenteita eritellymmin kuin aiempi rakennetutkimus. Valtaa käytetään kaikessa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Esimiesasemassa tai muuten vaikutusvaltaisessa asemassa olevan henkilön tulisi tiedostaa asemansa vallan käyttäjänä.

Tavallista on, että häiritsijä ei tunnista toimintansa vaikutusta, vaan selittää toimintaansa esimerkiksi ”huumorilla”. Toisen henkilön kokemusta ei saisi koskaan vähätellä. Kokemus valta-aseman epätasapainosta johtaa siihen, että häiritseväksi koettuun käytökseen ei uskalleta puuttua ja ilmapiiri työpaikalla voi näyttäytyä uhkaavana ja alistavana.

Häirinnän tekevät mahdolliseksi johtajat, esimiehet ja häiritsijän toiminnasta vaikenevat vertaisryhmät. On tärkeää, että poliittisen ja kulttuurisen eliitin edustajat tuomitsevat häirinnän. Yhtä tärkeää on puuttua häirintään, kun havaitsee sitä ympäristössään. Tasa-arvolaki ja sen edellyttämät työpaikkojen ja oppilaitosten tasa-arvosuunnitelmat antavat tähän työkaluja.

Seksuaaliseen väkivaltaan ja ahdisteluun liittyvän vallankäytön tiedostamisella on vaikutuksia. Esimerkiksi Ruotsissa ja Espanjassa vallankäytön tiedostaminen on johtanut lainsäädännön uudistuksiin, joiden takana on ollut poliittinen tahto muuttaa asioita.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomessa vuonna 2014 säädetty seksuaalista ahdistelua koskeva rikoslain säännös valmisteltiin kiinnittämättä huomiota ahdisteluun liittyvään vallankäyttöön. Kynnys ilmoittaa ahdistelusta on korkealla, jos ahdistelija on hierarkiassa korkealla ja kohde määräaikaisessa, pienipalkkaisessa työssä. Rikoslain uusi pykälä kuitenkin rajattiin kosketteluun, mikä rajoittaa mahdollisuuksia puuttua pitkäaikaiseen verbaaliseen häirintään. Tasa-arvolainsäädännössä puolestaan painotetaan häirinnän kokonaisvaikutusta uhkaavan ja halventavan ilmapiirin luomisessa.

Väkivallan ja ahdistelun ymmärtäminen vallan käyttönä on tärkeää sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa että käytännössä. Tasa-arvon eteenpäin viemiseen tarvitaan avointa keskustelua valta-asetelmista sekä poliittisten päätöksentekijöiden kannanottoja.

Johanna Niemi on Minna Canth akatemiaprosessori Turun yliopiston oikeustieteen laitoksella ja Hertta Vuorenmaa tutkijatohtori ja eduskunnan tasa-arvoselvityksen tekijä Aalto-yliopiston johtamisen laitoksella.