Tshekissäkin askel oikealle

Tshekissä viikonloppuna pidetyissä parlamenttivaaleissa suosikki piti pintansa. Andrej Babisin johtama oikeistopopulistinen Ano-puolue sai äänistä 29,6 prosenttia.

Keskustaoikeistolainen ODS joutui tyytymään 11,3 prosenttiin. Perinteinen valtapuolue sosiaalidemokraatit romahti 7,3 prosenttiin. Piraattipuolue sai äänistä 10,8 ja nationalistinen ja islaminvastainen SPD 10,6 prosenttia.

Tilanne kärjen takana vihjaa vaikeista hallitusneuvotteluista. Babisin oikeistopopulistit ja Tomio Okamuran SPD tuskin mahtuvat samaan hallitukseen. Sosiaalidemokraatit jäänevät nuolemaan haavojaan oppositioon.

Miljardööri Babisia on kuvailtu paikalliseksi Donald Trumpiksi. Hallitusyhteistyö Babisin kanssa ei näytä kiinnostavan kristillisdemokraattista ODS-puoluettakaan.

Jos Tshekissä on vaikeuksia löytää toimiva hallituskoalitio, helppoa ei ole maan EU-politiikassakaan. Anon vaalivoitto perustui EU- ja eurovastaiseen kampanjaan, jossa maalitauluna olivat maahanmuutto, Saksa ja EU:n turvapaikkapolitiikka.

EU-vastainen kampanja tuntuu uppoavan äänestäjiin. Tuoreessa eurobarometrissa tshekkiläisvastaajista vain 29 prosenttia piti EU-jäsenyyttä hyvänä asiana.

Tshekin talouskasvu on EU:n nopeinta, vienti vetää ennätystahtiin ja työttömyys on vähäistä. Sillä, että Tshekki on hyötynyt Saksa-yhteistyöstä, EU:n sisämarkkinoista ja aluetuista erityisen paljon, ei tunnu olevan äänestäjien mielestä suurta merkitystä.

EU-politiikassa Tshekki on yhdessä Puolan, Unkarin ja Slovakian kanssa olennainen osa Visegrad-ryhmää. Maahanmuuttovastaisuudessa myös Itävalta lähestyy samaa kokoonpanoa.

EU-politiikassa eivät Visegrad-maatkaan ole samasta muotista. Slovakia on vakaasti eurossa. Mielipidemittauksissa Puola antaa EU-jäsenyydelle ja varsinkin sen tuomille tukieuroille aivan toisenlaisen arvon kuin Tshekki. Unkarissa huolestuttaa etenkin oikeusvaltioperiaatteen polkeminen.

Oikeusvaltiokehitys on murheenkryyninä myös Puolassa, joka on EU:n erityistarkkailussa.

Suomen valtiollisella ja poliittisella johdolla on tilaisuus kuulla Puolan näkemykset maansa EU-suhteesta, kun presidentti Andrzej Duda on vierailulla Helsingissä.

Duda valittiin presidentiksi hallitsevan Laki ja oikeus -puolueen ehdokkaana, käytännössä ex-pääministeri Jaroslaw Kaczynskin tahdon toteuttajana. Heinäkuussa hän otti etäisyyttä hallitukseen ja jätti allekirjoittamatta lakiesityksiä, jotka olisivat siirtäneet valtaa tuomarinimityksissä Kaczynskin puolueelle.

Puolan nykyhallitus on yrittänyt saada mediaa ja oikeuslaitosta poliittiseen kontrolliin. Toivottavasti Dudan ensiaskel EU:n arvomaailman suuntaan ei jää viimeiseksi.

ts.paakirjoitus@ts.fi