Monessa Euroopan suositussa turistikaupungissa on tuskastuttu matkailijavirtoihin. Syitä on ainakin kaksi: laumoina keskustoissa örveltävät turistit ja ahneet kiinteistösijoittajat. Edelliset häiritsevät paikallisten yöunta ja arkipäivää. Jälkimmäiset haalivat vanhojen keskustojen vuokra-asuntoja kannattavampaan käyttöön.

Kesän aikana on uutisoitu muun muassa Lissabonista, Barcelonasta, Roomasta ja Venetsiasta, missä asukkaiden mitta alkaa olla täysi. Esimerkiksi Lissabonin Bairro Alton ja Mourarian kaupunginosissa (HS 5.7.) paikalliset vuokralaiset ovat joutuneet väistymään kodeistaan paremmin maksavien turistien tieltä. Yhdenkin taloyhtiön asunnoista lähes puolet on lyhyessä ajassa muutettu matkailijoiden majoitustiloiksi.

Oma kokemukseni on samettivallankumouksen jälkeisestä Prahasta 1990-luvun alusta. Ensikertalaiselle kaupunki oli hyvin säilynyt ulkoilmamuseo vailla länsimaista mainosvalojen räiskettä ja rihkamaa. Hinnatkin olivat kohdillaan. Muutamaa vuotta myöhemmin, kun Prahan suosio matkailukaupunkina räjähti käsiin, ydinkeskustassa tömistelivät vain valtaisat turistilaumat. Paikallisia nähdäkseen piti paeta syrjemmälle.

Syntipukin viittaa on puettu muun muassa Airbnb:n ja Homeaway:n ylle (STT 16.7). Verkossa toimivien vuokrauspalvelujen katsotaan olevan syypää asukaspakoon ja vuokrien nousuun turistikaupunkien keskustoissa. Esimerkiksi Barcelona ja Berliini ovat käyneet jo vastaiskuun kiristämällä valvontaa ja vuokraussääntöjä. Monen muun kaupungin uskotaan tulevan perässä.

Vuokrauspalvelun tarjoajat tyrmäsivät kritiikin. Yritysten laskelmien mukaan monessa kaupungissa oli jo asuntopula ennen kun ne aloittivat toimintansa. Airbnb vetoaa omiin laskelmiinsa, joiden mukaan useassa kaupungissa ammattimaisesti vuokralla olevia asuntoja on vielä niin vähän, että niillä olisi vaikutusta vuokramarkkinoihin.

Matkailun varjopuolista puhuminen ei ole uutta. Hyvä esimerkki ovat rantakohteissa All inclusive -palveluja tarjoavat hotelliketjut, joita matkanjärjestäjät suosittelevat. Turisti saattaa viettää koko lomansa täyden palvelun hotellireservaatissa. Matkailijatuloa ei tässä tapauksessa aina heru paikallisille, vaan se valuu ylikansallisten ketjujen laariin.

Matkailu on vaikea yhtälö. Turistit tuovat rahaa ja valtiot kampanjoivat kiivaasti uusia matkailijoita saadakseen. Ei ihme, sillä turismin on arvioitu tuottavan maailman bruttokansantuotteesta kymmenen prosenttia. Raha liikkuu ja sille riittää ottajia.

Huomionarvoista on, että turisteihin tuskastuneetkaan eivät vastusta matkailua, koska tietävät sen tuovan taloudellista hyvää. Jyrän alle joutuneet haluavat korjata turismin lieveilmiöitä.

YK.n alaisen Maailman matkailujärjestön (UNWTO) pääsihteeri Taleb Rifai kuvasi taannoin matkailun tulevaisuuden näkymiä. Vuonna 1950 kansainvälisiä turisteja oli 25 miljoonaa, mutta vuonna 2016 jo 1,2 miljardia. Järjestön ennusteen mukaan vuonna 2030 ylittyy 1,8 miljardin matkailijan raja.

YK:n yleiskokous on julistanut kuluvan vuoden kestävän matkailun kehittämisen teemavuodeksi. Työsarkaa riittää.

ilkka.tervo@ts.fi

Kirjoittaja on Turun Sanomien uutispäällikkö.