Pölyttäjien myrkyttäminen puhuttaa

Sen jälkeen kun EU kielsi 2013 väliaikaisesti neonikotinoidin käytön torjunta-aineena, Suomessa sitä on käytetty vuosittaisten poikkeuslupien turvin öljykasvinsiementen peittaukseen eli kuorrutukseen (TS 27.7.). Lupien takuumiehenä on ollut Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Kuluvaa vuotta koskevan päätöksen perusteluna virasto on voinut käyttää joulukuussa 2015 valmistunutta, Luonnonvarakeskuksen ja Elintarviketurvallisuusviraston tutkimusta. Sen mukaan Suomessa peittauksen jäämätasot ovat niin alhaiset, ettei "akuuttia haittaa mehiläiselle näytä olevan".

Tutkimustulokset voivat olla mitä vain, sillä meillä poikkeuslupa on ikään kuin pakon sanelema. Euroopassa kiellettyjen, tupakan nikotiinin synteettisten johdannaisten käytölle ei ole korvaavia vaihtoehtoja. Pienet kovakuoriaiset syövät keväällä rypsin ja rapsin taimet, ellei siemeniä ole peitattu myrkyllä. Torjunta-aineen käyttökiellon myötä öljykasvien viljely Suomessa romahtaisi. Paradoksaalista on, että pahin menettäjä tässä tilanteessa olisi Suomen hunajantuotanto, koska keltaisena kukkivat pellot ovat mehiläisten tärkein ravinnon lähde.

Maallikko saattaa ihmetellä, miksi muualla Euroopassa voidaan viljellä öljykasveja peittaamatta siemeniä nikotiinimyrkyllä. Viljelijöiden etujärjestön MTK:n vilja-asiamies Max Schulman sanoi taannoin, että Keski-Euroopassa viljellään enimmäkseen syysmuotoja. Hän muistutti, että meillä viljellään 90-prosenttisesti kevätmuotoja, ja keväällä tuholaiseläimet ovat aktiivisempia.

Maallikon ihmetys siirtyy siihen, miksi meillä ei viljellä syysmuotoja. Ruotsissa on kylvetty syysrapsia noin 100 000 hehtaarin alalle, kun meillä öljykasvien yhteisala on alle 70 000 hehtaaria. Schulmanin selitys on pätevä: meillä ei ole oloihimme jalostettuja lajikkeita, joten syysmuotojen viljelyssä talvehtimisriski on suuri. Vilja-asiamiehen mukaan syysrapsi valtaa meilläkin alaa ajan oloon.

Syyslajikkeiden viljely ei kuitenkaan ole lopullinen ratkaisu pölyttäjien elinolojen turvaamiseksi. Keski-Euroopassa hyönteiset pörräisivät innokkaasti peittaamattomista siemenistä kasvaneiden taimien ympärillä, ellei viljelijä kävisi useampaan kertaan ruiskuttamassa kasvistoja. Asiantuntijat varoittavat, että ruiskutettavat pyretroidit ovat erittäin myrkyllisiä pölyttäjille. Eli suo siellä, vetelä täällä.

Paine neonikotinoidien täyskieltoon kasvaa koko ajan, joten Suomessa ei kannata luottaa vuotuisiin poikkeuslupiin kovin pitkään. Hiljattain valmistui kaksi kansainvälistä tutkimusta, joiden tuloksista ilmeni peittausmyrkyn olevan pölyttäjille haitallinen. Vielä tänä vuonna saataneen tietää, tuleeko aineen käyttökiellosta Euroopassa pysyvä sekä sellainen, ettei poikkeuslupia enää myönnetä.

ts.paakirjoitus@ts.fi