Ruotsissa vääränlaista avoimuutta

Ruotsin kuljetushallitus ulkoisti laittomasti it-palvelunsa kaksi vuotta sitten. Kilpailutuksen voitti IBM, joka siirsi työn Itä-Eurooppaan. Siellä tietokantoihin pääsi käsiksi työntekijöitä, joille ei teetetty minkäänlaista turvallisuustarkastusta. Itäeurooppalaiset pääsivät katselemaan, kopioimaan ja muokkaamaan Ruotsin ajokorttirekisteriä. Samalla heillä oli pääsy siltoja, satamia, tunneleita ja metroa koskevaan arkaluontoiseen aineistoon (TS 25.7.).

Poikkeuksellista ja länsinaapurimme turvatoimet outoon valoon asettavaa avoimuutta seurasi salaileva hiljaisuus. Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n mukaan sisäministeri Anders Ygeman ja puolustusministeri Peter Hultqvist saivat tietää tietovuodoista jo tammikuussa 2016.

Kuljetushallituksesta vastaavan infrastruktuutiministeri Anna Johanssoin mukaan hän kuuli tietovuotoon liittyvistä laittomuuksista vasta kuluvan vuoden tammikuussa, jolloin kuljetushallituksen pääjohtaja Maria Ågren erotettiin. Potkujen syyksi kerrottiin epämääräisesti hänen ja Johanssonin väliset näkemyserot. Myös pääministeri Stefan Löfven kertoi kuulleensa asiasta samaan aikaan kuin Johansson.

Joku ministereistä puhuu vähintään muunneltua totuutta. Miksi sisäministeri ja puolustusministeri salasivat epäilyt asiassa vastuulliselta ministeriltä ja pääministeriltä? Sitä paitsi turvallisuuspoliisi Säpo oli tiettävästi alkanut tutkia ulkoistamista jo viime vuonna. Saattoiko tämä tapahtua pääministeriltä salassa, kun kyse oli valtion turvallisuudesta? Pääministeri itse tosin luonnehti tapahtunutta vain tapaturmaksi, kun vihdoin maanantaina kommentoi tietoturvaskandaalia.

Löfven lupasi, että perustuslakivaliokunta tekee selvityksen ulkoistamisesta sekä hallituksen toiminnasta prosessissa. Hallituksen ja erityisesti muutaman ministerin asema on vaakalaudalla. Oppositiolla on valtiopäivillä selvä enemmistö.

Länsinaapurin tietovuoto, vaikka sen todellisesta vahingollisuudesta ei ole varmuutta, herättää kysymyksen Suomen tilanteesta. Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän pääsihteeri Kimmo Rousku arvioi, ettei Ruotsin tapaus ole meillä sellaisenaan todennäköinen (HS 25.7.) Hänen asemassaan tuskin voikaan omaa tietoturvaa asettaa kyseenalaiseksi.

Rousku perustelee näkemystään sillä, että turvallisuusviranomaisten it-palveluiden hallinta on haluttu pitää omissa näpeissä. Hän on oikeassa todetessaan, että ulkoistettassa pitää olla tarkkana, millaisia sopimuksia tehdään ja kenen kanssa. Hän myöntää, että tietoturvakohut ovat mahdollisia myös Suomessa. Jos niitä syntyy, ne täytyy hoitaa länsinaapuria paremmin.

ts.paakirjoitus@ts.fi