Miljardiriita etenee TVO:n tahtiin
Teollisuuden Voima (TVO) sai ainakin omasta mielestään jo toisen osavoiton Siemensin ja Arevan konsortiosta. Riita koskee Olkiluodon ydinvoimalan surullisenkuuluisaa kolmosreaktorin rakentamista. Kansainvälisen kauppakamarin antaman välimiesmenettelyn osapäätös vastaa TVO:n mukaan pääosin sen esittämiä vaatimuksia. Välimiesoikeus käsitteli tällä kertaa projektin suunnittelu- ja lisensointiasiakirjojen valmistelua, toimittamista, katselmointia ja hyväksyntää. Tarvitaan vielä ainakin yksi osapäätös ennen lopullista ratkaisua, jossa määritellään, kuka saa mitäkin korvauksia. Konsortio vaatii TVO:lta 3,5 miljardia euroa ja TVO konsortiolta 2,3 miljardia euroa korvauksia hankkeen viivästymisestä.
Areva ilmoitti pettyneensä toiseen osapäätökseen, mutta tiedotti, ettei se vaikuta projektin toteuttamiseen jo tehtyjen suunnitelmien mukaan.
Välimiesoikeus teki viime vuoden marraskuussa TVO:lle mieluisan osapäätöksen. Siinä käsiteltiin projektin aikatauluun, lisensointiin ja järjestelmäsuunnitteluun liittyviä asioita. Kaikkiaan miljardiriita on välimiesoikeudelle huikea urakka. Sen on muun muassa käytävä läpi hankesopimus sana sanalta ja pilkun tarkkuudella.
Toivottavasti sopimus on laadittu niin, että epäonnistumiset voidaan lukea rakentajan vastuulle. Jos näin tapahtuu, kolmosreaktori voi tulla maksamaan vain alun perin sovitut 3,2 miljardia euroa. Viime vuoden tilinpäätöksen mukaan TVO on tähän mennessä maksanut voimalasta 4,5 miljardia, mutta pahimmillaan hinnan pelätään kipuavan yli kahdeksan miljardin. Hinta vaikuttaa siihen, kuinka paljon suomalaiset joutuvat sähköstä maksamaan vuoden 2018 jälkeen, jolloin kolmosreaktorin on määrä syytää sähköä verkkoon täydellä teholla.
Kaikkiaan miljardiriita on välimiesoikeudelle huikea urakka.
Ydinvoimalan rakennustyömaa on massiivinen. Esimerkiksi rakennusten betonirakenteissa on terästä viiden Eiffel-tornin verran. Kun rakennustyöt 2005 aloitettiin, arvioitiin toiveikkaasti neljän vuoden riittävän. Tarvittiin yhdeksän vuotta lisää. Lista myöhästymisten syistä on pitkä. Ensin reaktorirakennuksen ja suurten komponenttien valmistus oli myöhässä.
Betonin valmistuksessa oli ongelmia. Painevesireaktorin pääkiertoputket piti uusia. Turvatekniset rakennelmat olivat myöhässä, samoin kuin putkistojen asennus, ja automaatiojärjestelmä viivästyi. Sitten viivästyivät laitosyksikön asennustyöt ja automaatiosuunnittelu.
Voimalaa on tehty hartaasti. Viivästymisistä voidaan vetää sekin johtopäätös, että kaikki on edennyt äärimmäisellä tarkkuudella, niin kuin ydinvoimasta puhuttaessa tietysti pitääkin.
ts.paakirjoitus@ts.fi