Mielipiteiden kolumnit

Kammiostaan korkeasta katselee hän mailman piirii

Markku Jokisipilä
Markku Jokisipilä

unnetteko ”ruumiillis-materiaaliset ja diskursiiviset koosteet”, ” tekemisen ja kokemisen käytänteet” sekä ”transnationaaliset kietoutumat”? Entäpä ”institutionalisoitumisen käsitepolitiikan”, ”sukupuolistetun seksuaalisuuden” ja ”queer-poliittisen luennan”? Jos ette, hävetkää. Termit tulevat kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen huipulta, Suomen Akatemian miljoonatukea nauttivien tutkimushankkeiden kuvauksista.

Kun 1992 menin opiskelemaan historiaa, kuvittelin menneisyyden järkiperäisen selittämisen olevan mahdollista. Uskoin, että tapahtumilla oli syynsä, seurauksensa ja tekijänsä sekä näillä käsitettävät motiivinsa, ja että oli olemassa lähteitä, joita kriittisesti tutkimalla pääsi suurin piirtein kärryille siitä, mitä, missä, milloin, kenelle, miten ja miksi oli tapahtunut. Lopullisen totuuden ymmärsin illuusioksi, mutta ajattelin menneisyyden totuudenmukaisen kuvaamisen mahdolliseksi.

Opiskeluvuosinani ja väitöskirjan tekijänä kuitenkin sain tietää, että todellisuus on vain sosiaalista konstruktiota ja elämä kulttuurinen, yhteiskunnallinen ja diskursiivinen prosessi, jossa tuotetaan merkityksiä. Tästä konstruktiosta ja sen diskursseista riippumatonta todellisuutta ei ole, ja vaikka olisikin, se ei ole tutkimuksellisesti mielenkiintoista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ilman oivallusta todellisuuden diskursiivisuudesta myös tutkija on oman aikansa ja ennakkokäsityksiensä vanki, pakotettu uusintamaan nykyhetken valtasuhteita, minulle kerrottiin. Totuuden etsimisen sijaan korkeatasoisen tutkimuksen tehtävänä on puolustaa syrjittyjä tunnistamalla erilaisia diskursseja, niiden taakse kätkeytyviä hierarkkisia valtarakenteita ja epätasa-arvoja.

Olin lukenut aivan väärät kirjat. Kunnioittamani conquestit, gilbertit, hillgruberit ja soikkaset olivatkin vain osa lännen valkoisten miesten rasistisen ja seksistisen ylivallan ja sorron koneistoa. Edistykselliset vannoivat Gilles Deleuzen, Jacques Derridan ja Michel Foucaultin kaltaisten jälkistrukturalistien nimiin. Suomalaisen tieteen auktoriteeteiksi nämä sekavat ranskalaisjampat kulkeutuivat englanniksi käännettyinä Yhdysvalloista, jossa heitä palvottiin postmodernin kulttuurintutkimuksen ylijumalina.

”Mitä käsittämättömämpää tekstiä suollat, sitä suurempi guru olet.”

Akateeminen historiantutkimus on ajautunut varsin kauas reaalimaailmasta. Sellaisista joskus historioitsijan hyveiksi mielletyistä asioista kuten kirjoitustaidosta, kansallisesti tärkeiden aiheiden käsittelystä ja laajan yleisön tavoittelusta on tullut syntiä. Menneisyyden ymmärrettäväksi tekeminen on jäänyt name-droppingin, poliittisen korrektiuden, kvasifilosofisen hölynpölyn ja politikoinnin jalkoihin.

On aiheita, joissa tutkijoita on enemmän kuin lukijoita. Yhä useampi julkaisu on kielellisesti karmeaa sisäpiirineppailua vailla minkäänlaista yleistä kiinnostavuutta. Koska kansallisten aiheiden tutkimista ja suomeksi julkaisemista ei pidetä ”tieteellisesti korkeatasoisena”, tutkijat kyhäävät kömpelöllä englannilla kirjoitettuja väkinäisiä vertailututkimuksia levikiltään olemattomiin mukamas kansainvälisiin b-luokan journal-lehtiin.

Kovissa tieteissä julkaisut suunnataan asiaan vihkiytyneille tutkijoille eikä ulkopuolista yleisöä usein ole lainkaan. Omaa ”tieteellisyyttään” alemmuuskompleksisesti todistelevissa ihmistieteissä pyritään nyt samaan. Mitä käsittämättömämpää tekstiä suollat, sitä suurempi guru olet. Tutkimus on konstruoinut oman todellisuutensa ja luonut omat valtadiskurssinsa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja poliittisen historian tutkija.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (28)

Vanhimmat ensin
Vastaa
SKVN:n ulosottovelkainen
Semmost se on
Markku on vissiin jäänyt ilman SA:n rahoitusta suurenmoisille hankkeilleen. Hienoa tutkijan etiikkaa on tietysti heitellä irrallisia teoreettisia käsitteitä maallikoiden silmille ja hihkua: kattokaa ny kuinka hullua!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Veikka Lahtinen
Reaalimaailma, mikä se on?
Historiallisten tapahtumien selittäminen yksin kausaaliketjuina ja tietoisten inhimillisten toimijoiden motiiveista käsin ei aivan vastaa käsitystäni "reaalimaailmasta". On hyvä tarkastella myös diskursseja (kieltä johon on sopeuduttava jotta tulee vakavasti otetuksi), käytäntöjä (tietoista toimintaa perustavampaa arkipäiväisyyttä, johon toimijoiden on myös sopeuduttava) ja muistaa, että kausaalimallit ovat rajallisia selitysyrityksiä, jotka eivät ihmistieteissä kykene pakenemaan historiallisesti muuttuvan kielen ei-objektiviisuutta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Tutkija
Jokisipilä tipahtanut ajan kelkasta?
Vaaditaanko nykyään myös kvanttifyysikoilta tai geenitutkijoilta että heidän käsitteidensä pitää aueta kaikille aiheeseen perehtymättömille? Miksi sitten historioitsijoiden tai kulttuurintutkijoiden käsitteiden pitäisi aueta kaikille?

Jokisipilän kirjoituksesta myös huomaa, että hänellä menee kaksi eri tutkimusperinnettä (jälkistrukturalismi ja uusmaterialismi) iloisesti sekaisin. Olisiko Jokisipilän aika päivittää omia teoreettisia tietojaan, jotta hän voi esiintyä VT:n arvoisella tavalla?

Nykyäänhän akateemisessa keskustelussa nimenomaan painotetaan myös sitä, että kaikki EI ole diskursiivista! Siksi ei ole pelkästään populististista syyttää tutkijoita vieraantuneesta postmodernismista vaan syytös osoittaa kirjoittajan olevan tietämätön uusmaterialistisesta paradigman muutoksesta, joka jätti monet postmodernismin/jälkistrukturalismin ratkaisut taakseen. Nykyisin myös tutkimuksessa puhutaan aivan vakavissaan reaalimaailmasta, joka ei ole pelkästään sosiaalisesti tai kielellisesti rakentunut. Tosin paluu reaalimaailman tutkimiseen ei tarkoita paluuta skientismiin, jossa inhimillinen maailma palautetaan kausaalisuhteisiin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Talikko
Vast: Jokisipilä tipahtanut ajan kelkasta?
Näköjään ensimmäiset neppailijat ovat ilmestyneet paikalle. Huvittavaa kyllä, alaa tuntematon lukee huomattavasti sujuvammin kvanttifyysikkojen juttuja, kuin näiden Jokisipilän viittaamien pehmeämpien tieteiden edustajien.

Johtuisikohan siitä, että kvanttifyysikot edustavat niitä kovempia tieteitä, ja heillä on silloin yleensä jotain ihan todellista raportoitavaa, sen sijaan että joutuvat verhoilemaan omaa pseudotieteellistä roskaansa sivistyssanakirjasta löytämiään sanoja mahdollisimman sekavasti yhdistellen. MIten sanotaan mahdollisimman vaikeasti "kaikki on niinku suhteellista"?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Kumpikampi
Mihin politiikan tutkija unohti vallankäytön
Kyse ei ole ihan vain sekavasta jargonista, vaan kyse on vallasta. Bisnesmaailmassa on hyvä veli -verkosto, tieteessä hyvä sisar -verkosto, eikä siellä heteromiehelle ole sijaa, ainakaan jos hän kirjoittaa selkosuomea tai käyttä jotakin epärunollista metodia.

Toisaalta ihan mihin tahansa kaiken nimeäminen sosiaaliseksi konstruktioksi ei ulotu. Koittakaapa vaikka kertoa, että natsien tekemä holokausti on vain yksi tarina muiden joukossa, samoin kuin esimerkiksi tarina Joulupukista. Vastaisku tulee ja se ei ole lempeä. Lievempänä versiona voi koittaa samaa vaikkapa "naisen euro on 80 senttiä" -läppään.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää