Työllisyyttä varovasti eteenpäin

Hallitustunnustelija Juha Sipilä (kesk) sanoi kaksi vuotta sitten keskustan puoluevaltuuskunnan kokouksessa, että hän on tullut politiikkaan tekemään ratkaisuja ja muuttamaan poliittista kulttuuria. Maanantaina ja tiistaina nähtiin, ettei poliittinen kulttuuri ole muuttunut Sipilän lupaamaksi tulosvastuulliseksi.

Työmarkkinajärjestöt ovat vaatineet perhevapaauudistusta työllisyyden edistämiseksi. Hallituksen on ollut pakko jättää uudistus valmistelematta, koska ulkoministeri Timo Soini (ps) on hokenut, ettei kotihoidon tukeen kosketa.

EK:n johtaja Ilkka Oksala kiteytti tilanteen sanomalla, että hallituksessa ei ymmärretä, kuinka suuresta ongelmasta on kyse. Oksala löysi ongelmalle numerot sanomalla, että Ruotsissa 1–2 -vuotiaiden lasten äideistä 58,4 prosenttia käy töissä, kun Suomessa vastaava osuus on 42,9 prosenttia.

Päättäväisyyttä hallitus sentään osoitti puoliväliriihessä alentamalla pieni- ja keskituloisten päivähoitomaksuja. Ratkaisu on aidosti työllistävä. STTK:n pääekonomisti Ralf Sund arvioi, että muutoksen jälkeen äitien ja isien on helpompi mennä töihin, kun palkka ei välttämättä näy päivähoitomaksun suuruudessa.

Muitakin kannustinloukkuja hallitus purkaa. Valtiovarainministeriön laskelman mukaan järjestelyillä saadaan 5 000 uutta työpaikkaa. Määrä on kovin pieni hallituksen työllisyystavoitteisiin nähden.

Sipilän hallitukselle työttömien aktivointi on ollut niin sanotusti sydämen asia. Puoliväliriihessä hallitus sopi, että työvoimahallinto saa 50 miljoonaa euroa aktivointitoimien toteuttamiseen. Tämä raha ei työllistä työttömiä, vaan erilaisia aktivointipalveluja tarjoavia yrityksiä.

Työllisyyttä ei myöskään edistä päätös leikata työttömyysturvaa. Leikkaukselta välttyy, jos tekee esimerkiksi työkokeilussa palkatonta työtä vähintään viisi päivää kolmen kuukauden aikana. Aktivointitoimiin tai palkattomaan työhön ohjatut kaunistavat vain työttömyystilastoja.

Varsinais-Suomen kannalta puoliväliriihestä saatiin myönteinen tieto. Hallitus sopi, että kuluvan vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa kohdennetaan varoja positiivisen rakennemuutoksen vahvistamiseen Varsinais-Suomessa. Lisärahalla koulutetaan työvoimaa ja edistetään sen saatavuutta.

Osaamista hallitus tukee valtakunnallisesti panostamalla tutkimukseen ja koulutukseen. Esimerkiksi ammatillinen koulutus saa 80 miljoonaa euroa. Se on pieni hyvitys, kun tänä vuonna on leikattu 190 miljoonaa euroa.

Tutkimuksen ja koulutuksen rahat piti ottaa yritystukia leikkaamalla. Niihin ei kuitenkaan kajottu. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) selitti, että jokaisella yritystuella on puolustajansa.

ts.paakirjoitus@ts.fi