Kolumnit

Esko Valtaoja: Nälkämaan kaivos

”Ystävät, Rooman kansalaiset, kuulkaa! En Caesaria kiitä, mutta hautaan. Pahatpa työmme usein eloon jäävät, mut hyvät haudatahan luumme kanssa.”

Minut oli kutsuttu avaamaan Nälkämaan, italiaksi Terrafamen, uusi keskusvedenpuhdistamo. Kävin puhumassa kotiseuturakkaana puolikainuulaisena, ainoana palkkanani pääministeri Juha Sipilän kuuluisaksi tekemä Terrafame-pipo.

Sotkamon kaivoshankkeessa on vuodesta toiseen riittänyt tragediaa ja komediaa. Vaikka entisestä Talvivaarasta on kirjoitettu paljon, enimmäkseen on käynyt kuin Shakespearen Julius Caesar -näytelmässä: paha jätetään eloon ja hyvä haudataan, tai ainakin vaietaan kuoliaaksi. Talvivaara tuskin jää historiaan median hienoimpana hetkenä.

Ehkäpä joku vielä kirjoittaa puolueettoman loppuyhteenvedon niistä hirvittävistä ympäristökatastrofeistakin. Sitä odotellessani istuskelen Korvanniemen laiturilla, katselen puhtaan Nuasjärven yli Talvivaaran suuntaan ja ihmettelen, elänkö samassa todellisuudessa kuin etelän media ja jotkut vihreät.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Voisi kuvitella, että Talvivaaran kaivoksen ympäristöhaittojen kuriin saaminen, tuottavan liiketoiminnan alku ja tuhannen työpaikan pelastaminen olisivat hyviä uutisia. Ville Niinistön itkupotkuraivarista päätellen Terrafamen onnistuminen on kuitenkin monelle liian kova pala nieltäväksi. Ja pääministeri menee vielä kehumaan valtion omistamaa laitosta, ennenkuulumatonta härskiyttä!

Paljon järkevämpää olisi tietysti ollut Terrafamen lopettaminen, jonka jälkeen ympäristön suojeleminen olisi vaatinut samat rahat kuin käynnissä pitokin. Mutta olisi sentään voitu varmistua siitä, että veronmaksajien rahoja ei ikinä takaisin saada, eivätkä paikalliset penteleet pääse kaivoksesta elantoaan hankkimaan.

Aina roiskuu kun rapataan. Ihmiskunnan nousu näkyy myös meidän ympäristössämme. Koskematon luonto on muuttunut pelloiksi, teiksi ja kaupungeiksi – ja kaivoksiksi. Emme voi tehdä yhtikäs mitään ellemme hyväksy sitä, että jotain rasitusta, tai ainakin muutosta, tästäkin koituu maapallolle.

Meidän on pakko suhteuttaa luonnon suojelu luonnosta saamaamme hyötyyn. Valitettavan usein muistetaan vain toinen, varsinkin jos raha tai luontomystiikka sokaisevat.

Alkanutta vuosisataa luonnehtii tuplahaaste, josta emme voi laistaa: meidän on pelastettava sekä ihminen että luonto. Koko ihmiskunnan hyvinvoinnin nostaminen Suomen tasolle vaatii maailman bruttokansantuotteen viisinkertaistamista. Se ei ole mahdotonta: vuosisadan mittaan riittää parin, kolmen prosentin vuotuinen reaalikasvu. Lama-Suomen ulkopuolinen maailma on pystynyt parempaan jo pitkään.

Samanaikaisesti meidän on pienennettävä maapallolle nyt aiheuttamaamme rasitusta. Jos myös se viisinkertaistuisi, maailmanloppu olisi todellakin tullut. Onneksi meillä on sekä tieto että tekniikka pienentää jalanjälkeämme samalla kun kasvu jatkuu.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tämä ei ole pelkkää retoriikkaa. Nature-lehdessä äskettäin julkaistu tutkimus kertoo, että kuudentoista vuoden aikana maailman väkiluku on kasvanut 23, vauraus 153 ja jalanjälki vain 9 prosenttia – ja lähes kaikissa kehittyneissä maissa jalanjälki on jo pienenemässä. Yes we can!, kuten entinen presidentti sanoi.

Ilman talouskasvua emme voi luoda yhä parempaa, inhimillisempää ja oikeudenmukaisempaa maailmaa. Samalla meidän on vähennettävä luonnolle aiheuttamaamme rasitusta.

On riemastuttavaa, että pitkän ja vaikean taipaleen jälkeen Kainuussakin ollaan nyt oikealla tiellä molempien tavoitteiden saavuttamisessa.

Kirjoittaja on avaruustähtitieteen emeritusprofessori.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (37)

Vanhimmat ensin
Vastaa
PM
Hienoa!
Hieno kirjoitus taas, Esko! Tässä oli sitä samaa, mitä "Susi" Pulliainen kirjoitti joskus aikoinaan: Hän lukee Tekniikka ja Talous -lehteä mielellään, koska joka numerossa on uutisia teknisistä sovelluksista, jotka säästävät luontoa.
Siis tekniikka ja luonto eivät ole toisiaan poissulkemassa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
tot
Vast: Hienoa!
Tekniikka ja luonto eivät suljekaan, mutta emprofessorin lopputulema
jossa parempi, inhimillisempi ja oikeudenmukaisempi maailma ei
olisi saavutettavissa ilman talouskasvua ei ole ns tästä maailmasta.
"Samalla meidän on vähennettävä luonnolle aiheuttamaamme
rasitusta", kirjoittaja jatkaa. Eräässä kotimaisessa elokuvassa
yksi Rummukaisen veljeksistä kyselee toiselta: "Oletko koskaan
nähnyt oikein viisasta miestä?" Valtaojan kohdalla pieni tarkennus
olisi paikallaan: liian viisasta miestä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
tuhmajussi
Vast: Hienoa!
Kyllä. Olen samaa mieltä. Mutta voivoi, ei kai nyt vihreän populistiliikkeen ja uskonnonkorvikkeen johtohahmo Ville Niinistö saa pahaa masennusta kun tunnettu ja oppinut mies, joka ymmärtää muustakin kuin tähtitieteestä, häntä noin arvostelee?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Turkulainen
Vast: tot
Ikävä kyllä nimimerkki tot ei taida ymmärtää miten se talous kasvaa. Annan esimerkin. Nyt Afrikkalainen lämmittää ruokansa polttamalla puita lähimetsästä tai aika usein jo melko kaukaisesta metsästä. Talous kasvaa jos hän siirtyykin ostamaan sähkölieden ja siihen sähköä. Se miten luonnolle käy, riippuu sitten siitä poltetaanko voimalaitoksessa puuta sieltä metsästä vai halkaistaanko atomia tai otetaan talteen auringon energiaa. Talous voi siis kasvaa ja ympäristö parantua yhtäaikaisesti. Mutta jos sen Afrikkalaisen talous ei kasva, se polttaa jatkossakin niitä metsiä kunnes ne on loppuun poltettu. Ja ne eivät lopeta metsien polttoa vaikka cityvihreä kuinka kovin toivoisi...
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
tot
Vast: Hienoa!
Nm. Turkulainen tarjoaa esimerkin jonka hän olettaa tulevan varmasti kaikkien
ymmärtämäksi. Jos mielipiteilijä kolumnissaan puhuu paremmasta, inhimillisemmästä ja oikeudenmukaisemmasta maailmasta ovat pinsetitkin jo
vähän järeä työkalu tämän polttopuuteorian esiin nostamisessa.

Tämän päivän ajattelu jatkuvasta talouskasvusta, jossa edellisen vuoden
loistavaakin tulosta pidetään tappiona jos se toistuu samanlaisena, pitää kyllä
huolen ettei tekniikan kehittyminenkään pysty luonnolle aiheutettua tuhoa
estämään. Funtsitaan vaikka Aasian miljardien ihmisten talouden kasvua ja
sitä millä tekniikalla aiheutetut tuhot korjataan tai vaikkapa Siperian öljyn
aiheuttamia suunnattomia ympäristövahinkoja.

Inhimillisyyttä ja oikeudenmukaisuutta talouskasvu myöskään tuskin suosii
kun osa sitä on työntekijöiden selkeään riistoon perustuvaa. Kun he alkavat
vaatia parempia palkkoja ja työehtoja niin sehän tietää talouslukujen laskua.
Hirveätä.

Ja muuten, ketkähän niitä sade- ja kaikkia muitakin metsiä ovat parturoineet tehokkaimmin? Näiden talous lienee kasvanut ilman sähköhellan hankintaakin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
DC mahdollisuudet
Vast: Hienoa!
Hyvä kirjoitus. Talouskasvu voisi Suomessa tarkoittaa esimerkiksi sitä että bensa ja diesel autoista luovuttaisiin asteittain ja siirryttäisiin jopa lähes saasteettomiin sähköautoihin.

Vesi WC sijaan tulevaisuudessa voitaisiin käyttää DC:tä eli dryclosettia yms. kun ihmisillä olisi varaa ostaa näitä ympäristön kannalta järkevämpiä tuotteita.

Se että Talvivaarassa on ainakin puheiden mukaan saatu hyvin merkittävää edistymistä vesistään laskevien jätevesien osalta on hieno asia ja tätä osaamista voitaneen hyödyntää muissakin kaivoksissa.

Jos tavoitteena on ympäristö jossa on puhtaat ja kirkkaat vedet joissa on ihmisten mukavaa ja turvallista uida ja joissa näkyvyys veden alla on useita metrejä niin Talvivaaran uudistukset ovat ainakin vahvasti oikean suuntaisia.

Nostaisin esimerkiksi väliinpitämättömyydestä Helsingin seudun jäteveden puhdistamot jotka on todellinen suuri ongelma itämeren ravinnekuormalle yms. jos tämän tahon ja vastaavien puhdistamoiden jätevesikuormitusta saataisiin pudotettua vastaavasti kuin Talvivaaran olisi itämeri nykyistä huomattavasti paremmassa kunnossa ja ihmisille miellyttävämpi ja turvallisempi paikka viettää aikaa ja esimerkiksi uida. Eli vastaava haloo kuin Talvivaarasta tulisi tehdä myös jäteveden puhdistamoista miten niiden aiheuttama kuormitus saataisiin putoamaan murto-osaan nykyisestä? Olisiko DC yksi merkittävä ratkaisu tähän itämerta merkittävästi saastuttavaan ongelmaan?

Tulisi olla riittävä talouskasvu jotta olisi paremmin kykyä huolehtia ympäristöstä jossa elämme ja olemme.

Voitaisiinko lakia säätämällä jätevesi maksupuolittaa talouksilta joissa käytössä DC eli DyrCloset?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
jariveikko
Eskon rakkaus
Valtaoja haluaa esittää sivistynyttä ja on niin rakastunut
avaruuteen, että haluaa mahdollisimman paljon marsilaista
maisemaa myös synnyinseudulleen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
TS
Huippuosaamista
Ja kuin tilauksesta Kauppalehti uutisoi: "Hallitus pistää myös Terrafamen ympäristöriskit veronmaksajien piikkiin".

Valtaojan taloudellinen osaaminen on suorastaan tähtitieteellisellä tasolla. Kaivos on kannattava, kunhan iloinen veronmaksaja maksaa noin 10 000 euroa per kuukausi per kaivoksen työpaikka, ja sitoutuu vielä lisäksi korvaamaan mahdolliset ympäristötuhotkin. Lisää tällaisia pisnesneroja Suomeen!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
tuhmajussi
Vast: Huippuosaamista
Juu. Eihän Suomessa mikään kannata, myydään tämäkin roska ulkomaisille kaivosyhtiöille pilkkahintaan ja edelleen iloinen veronmaksaja kuittaa tarvittavan infrastrukuurin sekä ympäristötuhot? Ei muuta kun valtiolle lisää velkaa että elintaso säilyy?

Älyttömin vaihtoehto olisi lopettaa siinä vaiheessa kun homma ollaan saamassa hallintaan. Tätä syvempiin kankkulan kaivoihin veronmaksajat ovat joutuneet rahaa lapioimaan josta meille ei mitään hyötyä. Tai niin, ehkä se että vielä toistaiseksi saamme ulkomaista lainaa ....
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Pasi Lehmuspelto
vielä onnistutaankin
Esko koettaa kiitettävästi ylläpitää normaalia laajempaa katsomusta jyrkästikin kiistanalaisiin asioihin. Vuorityö on kehittyneen yhteiskunnan tärkeimpiä tukipilareita, kaiken teknisen kehityksen ja yhteiskunnan infrastruktuurin juuret johtavat vuorityöhön. Ikuiseksi mysteerioksi jäänee, miksi vihreä liike on aikoinaan valinnut kaiken vuorityöhön liittyvän päävihollisekseen, mitään järjellisiä perusteita siihen ei ole. Toivottavasti päättäjille nyt lopultakin vakiintuu tosiasioihin perustuva ymmärrys, että Talvivaaran malmiesiintymässä meillä on maailmanluokan metallivaranto, todellinen kansallisaarre ja toimiva tuotantolaitos, jolla on kaikki mahdollisuudet tähänastisten kulujen korvaamiseen ja tulokselliseen toimintaan pitkälle tulevaisuuteen. Tarvitaan vain oikeusturvaa vuosikymmeniä jatkuneen aateperustaisen kiusanteon ja juristisen venkoilun lopettamiseksi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
tot
Vast: vielä onnistutaankin
Tästä ei trolli juuri parane, P.L.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää