Pienet entistä suositumpia
Samalla kun evankelis-luterilaisesta kirkosta eroaminen on yleistynyt, lähes kaikki muut uskontokunnat ovat kasvattaneet jäsenmääriään (TS 25.7.). Vauhdikkaimmin uutta väkeä rientää islamilaisseurakuntiin ja Suomen helluntaikirkkoon.
Katolisen kirkon suosio on ollut niin nousujohteista, että se on pääkaupunkiseudulla potenut jo tilanahtautta. Turussakin sunnuntainen päämessu täyttää katolisen kirkon ääriään myöten.
Pienten uskontokuntien vahvistuminen on osittain seurausta lisääntyneestä maahanmuutosta. Jonkin verran niihin lienee siirtynyt jäseniä myös ev.lut. kirkosta eronneista.
Maan kolmanneksi suurimman uskonnollisen yhdyskunnan eli Jehovan todistajien jäsenmäärä, noin 19 000, on pysynyt viime vuosina ennallaan. Helluntaikirkolla on kuutisentuhatta jäsentä, mutta helluntailaisia arvellaan olevan noin 46 000. Niin ikään islamilaisseurakuntien jäsenmäärä jää selvästi pienemmäksi kuin maassa asuvien muslimien.
Suomessa on kymmenkunta uskonnollista yhdyskuntaa, joissa on yli tuhat jäsentä. Niillä on yhteensäkin jäseniä vähemmän kuin ev.lut. kirkko on menettänyt kymmenen vuoden aikana.
Jäsenmäärien epäsuhteesta huolimatta meillä tämän tästä kysytään, kuinka kauan luterilainen ja ortodoksinen kirkko saavat säilyttää julkisyhteisöllisen asemansa. Kieltämättä erikoisasema on koetuksella, kun entistä enemmän aletaan vaatia tasaveroista kohtelua eri uskonnollisille yhteisöille.
Kahden virallisen kirkkomme näkyvimpään erikoisasemaan eli verotusoikeuteen tuskin on aihetta puuttua. Ev.lut. kirkko käyttää pitkän pennin verotuloistaan yleishyödylliseen diakoniatyöhön. Pienet uskontokunnat rahoittavat toimintaansa jäsenmaksuilla ja lahjoituksilla. Lisäksi ne saavat jäsenmäärän mukaista valtionavustusta.
