iki puolet maalaiskunnista siirtynyt jo voikannalle”, kertoi Turun Sanomat 13. heinäkuuta 1961. Suomen Jalostusmeijerien Liitto oli kevättalvella lähettänyt aloitteen voi- ja maataloustuotteiden käytön lisäämiseksi kunnallisissa laitoksissa ja kouluissa.
Valtuustojen saamissa kirjeissä ehdotettiin, että samalla muiden ravintorasvojen kuin voin käyttö lopetettaisiin kunnallisissa laitoksissa.
Meijerien sanoma meni perille. Liiton toimitusjohtaja Erkki Kivioja kertoi, että heinäkuun alkuun mennessä jo 212 kuntaa oli tehnyt päätöksen siirtymisestä yksinomaan voin käyttöön, ja valtuustoilta odotetaan lisää myönteisiä päätöksiä. Lisäksi monien kuntien hallitukset ovat antaneet oikeuden siirtyä margariinia kalliimman voin käyttöön määrärahojen puitteissa. Päätökset ovat lukuisissa kunnissa syntyneet yksimielisesti.
Meijeriliiton operaatio seurasi Ilmari Turjan Uudessa Kuvalehdessä helmikuussa 1961 aloittamaa ja ilmeisesti Valion taustalla tukemaa margariinin vastaista kampanjaa.
TS:n selostuksen mukaan meijeriliiton tiedote ei käsitellyt tarkemmin meneillään ollutta rasvasotaa, vaan kertoi vain yleensä ”ravintorasvaongelmasta”, joka oli ongelma yksin sen vuoksi, että maahamme sallitaan tuoda halpoja keinorasvojen raaka-aineita. Tämä seikka on aiheuttanut voiylijäämää ja sen tappiollista vientiä.
Kivioja sanoi kuntien esimerkin lisänneen myös yksityisten talouksien voinkulutusta ja ohjannut niiden tottumuksia ”terveelliselle uralle”.
Margariinijupakka oli 27.7. ensimmäistä kertaa Helsingin raastuvanoikeudessa. Osakeyhtiö Elo Ab ja Paasivaaran margariinitehdas Oy ja niiden johtajat vaativat Turjalle rangaistusta painotuotteen kautta tapahtuneesta jatketusta herjauksesta.
Turja kiisti syytteen ja sanoi, että hänellä on sitovia todisteita mainittujen tehtaiden laittomuuksista (siis terveydelle vaarallisten teknillisten rasvojen käytöstä margariinin valmistuksessa). Myöhemmin on paljastunut muidenkin margariinitehtaitten käyttäneen kiellettyjä rasvoja, joista Turja lupasi kertoa lehtensä seuraavissa numeroissa. –Turja oli käymässä Raision kimppuun.
Mitään ei ollut vielä todistettu. Turun Sanomat kertoi 28.7. seuraavan Raisiota puolustavan uutisen: ”Tutkimukset d-rasvoista”. ”Huolimatta siitä, että destruktiorasvojen haittavaikutukset lienevät kyseenalaisia ja siitä, että lääninhallituksen lausunnon perusteella asia joutuu oikeuskäsittelyyn, on ilmeistä, että myös Kasviöljy Oy:ssä Raisiossa on käytetty d-rasvoja margariinin valmistukseen, kerrottiin ao. viranomaisen taholta STT:lle.
Turun ja Porin lääninrikospoliisin suorittaman margariinijutun jatkotutkimuksen tulokset eivät vielä ole ehtineet Raision piirin nimismiehelle. Koska kuitenkin on kysymys vain muutamista kuulusteluista, on ilmeistä, että ko. tutkimus valmistuu lähiaikoina. Lisäksi tarvitaan vielä lääkintöhallituksen lausunto d-rasvojen vahingollisuudesta, ennenkuin voidaan päättää, joutuuko asia jatkokäsittelyyn.
D-rasvat läpikäyvät tehtaassa perinpohjaisen raffinoinnin, ja niiden määrät ovat kokonaisuuteen verrattuna hyvin pieniä.”
Raision prosessi eteni nopeaan tahtiin. TS kertoi 3. elokuuta, että Raision tehtaiden pääjohtaja vuorineuvos Eino Kivivuori on siirtynyt eläkkeelle terveydellistä syistä.
Syyskuun 10. päivänä Raision piirin nimismies H.O. Malka kertoi TS:ssa, että ainakin neljä Raision tehtaiden johtohenkilöä saa syytteen ihmisravinnoksi kelpaamattoman destruktiorasvan käyttämisestä margariinin valmistuksessa, Kyseistä rasvaa on toimitettu tehtaille vuosina 1959–1961, viimeinen erä tuli tammikuussa 1961.
Kirjoittaja on filosofian maisteri.
