Puolueiden talous- ja vero-ohjelmat alkavat pikku hiljaa olla äänestäjien arvioitavina. Ohjelmien varhainen ulospano on perusteltua, sillä taloudesta on tulossa vaalien tärkeimpiä teemoja – ellei peräti tärkein.
Valtiontalouden hoidossa, yksityisen elinkeinoelämän toimintaedellytysten luonnissa ja kasvun kiihdyttämisessä ei ole ollenkaan samantekevää, minkälaista veropolitiikkaa tulevana vaalikautena harjoitetaan. Puolueilla on ollut mahdollisuus profiloitua kunnianhimoisten vero- ja talousratkaisujen esittäjinä ja – äänestäjien niin suodessa – myös toteuttajina.
Muun muassa keskusta, kokoomus, vihreät, Vasemmistoliitto ja Rkp ovat jo vero-ohjelmansa julkistaneet. Sdp:n linjauksia odotellaan.
Viimeistään keskustan teesien esittämisen jälkeen ilmeni, että hallituspuolueidenkin esityksissä on eroja. Keskusta ei lämpene tuloverotuksen keventämiselle eikä juuri energiaverojen korotuksellekaan. Molemmat teemat ovat kokoomuksen veropaketin rakennuspuina.
Vaalien alla puolueet korostavat verolinjojensa eroja ja ainutlaatuisuutta. Eroja enemmän nykyisten hallituspuolueiden linjanvetoja sävyttävät yhtäläisyydet.
Valtiontalouden vajeen kattamiseksi puolueet ovat valmiita pääomaveron korotukseen ja yleisen arvonlisäveroprosentin nostamiseen. Yksimielisyys tuntuu vallitsevan myös yhteisöveron keventämisestä, jotta yritystoimintaan saataisiin uutta puhtia.
Verokeskustelun soraääniä on haettava opposition riveistä. Arvonlisä- ja energiaverojen korotukset ovat saaneet huutia Sdp:ltä ja Vasemmistoliitolta. Pääomaveroon kaivataan tiukkaa progressiota, ja tuloveron kevennyksille sanotaan tiukasti ei. Vasemmistoliitto haluaisi palauttaa työantajien Kela-maksun ja varallisuusveron.
Sdp vitkasteli jo viime vaalien alla verolinjaustensa kanssa. Nyt esityksiä on luvassa lähipäivinä. Perussuomalaisten teesit ovat nekin hämärän peitossa, elleivät sitten samassa osoitteessa kuin puolueen ilmastotavoitteetkin. Ainakin kanta energiaverotukseen on pääpiirteissään tiedossa.
Jo nyt näyttää varmalta, etteivät hallitusneuvottelut ainakaan veroerimielisyyksiin kaadu. Lähes kaikki julki tulleet ohjelmat ovat pienellä tinkimisellä toisiinsa sovitettavissa.
Hallitusneuvottelijoille veroja kovempi pähkinä purtavaksi voi olla kysymys valtiontalouden säästöistä ja uskosta talouskasvun voimaan. Muun muassa keskusta korosti koko puoluejohtonsa voimalla, ettei menoleikkauksiin ole tarvetta, sillä voimistuva talouskasvu kattaa yhdessä lisääntyvien verotulojen kanssa niin sanotun kestävyysvajeen.
Valtiovarainministeriön kestävyysvajelaskelmat voivat olla aavistuksen pessimistisiä, mutta tuskin niin pahasti pielessä, ettei menojen hillintää tai karsintaa tarvita. Olisi suoraselkäistä, jos puolueet kertoisivat jo ennen vaaleja, mistä leikataan, jos leikkauksia on pakko tehdä.
