Mielipiteiden kolumnit

Rahaa ja onnellisuutta

Esko Valtaoja
Esko Valtaoja

aha ei tuo onnea” on sanonta, jota toistelevat innokkaimmin ne, joilla rahaa riittää, sekä ne yleensä myös sangen hyvin toimeentulevat ideologit, jotka syystä tai toisesta vastustavat talouskasvua, kapitalismia, globalisaatiota ja kaikkea muuta pahaa.

Valitettavasti vain totuus on päinvastainen: raha tuo onnea.

Viime aikoina on keskusteltu erilaisista hyvinvoinnin mittareista. Perinteinen bruttokansantuote kansakunnan edistymisen mittana halutaan korvata brutto-onnentuotteella, inhimillisen kehityksen indeksillä, aidon edistyksen indikaattorilla, ekologisella jalanjäljellä ja niin edelleen.

On lukemattomia eri lukuja kuvaamaan, miten maa makaa, ja niitä sopivasti yhdistelemällä ja painottamalla jokainen pystyy löytämään aatemaailmaansa sopivan mittarin, Hupsuimmillaan päädytään indekseihin, joiden kärkisijoilta löytyy sellaisia onnen kultamaita kuin Vietnam ja Egypti.

Ideologiat, uskonnot ja aatteet eivät koskaan kysy ihmisiltä, mitä he haluavat; ne kertovat ihmisille, mitä heidän tulee haluta. Onneksi joku on sentään kysynyt ihmisiltäkin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vuonna 2006 Gallup-tutkimuslaitos kysyi 136 000 ihmiseltä 132 maassa, kuinka tyytyväisiä he olivat elämäänsä asteikolla nollasta kymmeneen. Onnellisimpia olivat tanskalaiset keskiarvolla kahdeksan. Hyväksi kakkoseksi kiri tämä synkkien laulujen Suomi, jossa monen mielestä henkinen pahoinvointi sen kun vain lisääntyy. Onnettomimpia oltiin Afrikassa, hännänhuippuina Togo ja Benin kolmosineen.

Kysely osoitti vastaansanomattomasti, että raha tuo onnea. Mitä suurempi maan bkt henkeä kohden, sitä tyytyväisempiä sen kansalaiset ovat elämäänsä. Riippuvuus on hämmästyttävän tiukka. Kun bruttokansantuote kasvaa 3,5-kertaiseksi, onnellisuus kasvaa yhden pykälän. Aivan sama trendi näkyy myös maitten sisällä: joka maassa, Afganistanista Suomeen, rikkaat ovat köyhiä onnellisempia.

Usein sanotaan, että vaurauden kasvu ei lisää onnellisuutta, kun tietty perustaso on saavutettu. Tämä Easterlinin paradoksina tunnettu väite, taloustieteilijä Richard Easterlinin mukaan nimetty, ei pidä paikkaansa. Ainakin osittain väite taitaa perustua siihen, että tyytyväisyyden kasvu ei riipu suoraan bkt:stä vaan sen logaritmista, ja logaritmi on monelle aivan liian haastava käsite.

Rahan ja onnellisuuden välinen yhteys on helppo ymmärtää. Ilman vaurautta ei ole ruokaa, terveyttä, turvallisuutta, koulutusta ja kaikkea sitä, mitä ilman on hankala olla elämäänsä tyytyväinen. Onnellisuuden taustalla oleva materiaalinen hyvinvointi on jotain aivan muuta kuin materialismi ja kulutushysteria.

Degrowth-liike, Greenpeace, globalisaation vastustajat, zeitgeistilaiset ja monet muut haluavat pysäyttää talouskasvun, tietysti vain hyvin ja jaloin tavoittein.

Heidän haasteenaan on esittää vaihtoehtoja kasvulle maailman hyvinvoinnin lisääjänä. Se ei tule olemaan helppoa, niin vahva on näyttö bkt:n ja sen kasvun vaikutuksesta tavallisen ihmisen hyvinvointiin.

Tietystikään rahan ja onnen suhde ei ole kiveen hakattu matemaattinen lauseke, vaan keskiarvo. Moni kansaneläkeläinen on taatusti elämäänsä tyytyväisempi kuin yritysjohtajat.

Myös valtioitten tasolla löytyy kiehtovia eroja. Bulgarialaiset ovat surkean onnettomia Latinalaisen Amerikan maihin verrattuina, vaikka bkt on sama – miksi? Yhteiskuntarakenne, perinteet, rento mañana-meininki vaiko auringonpaiste? Tequilaa rakin sijaan? Indeksinikkareilla riittää vielä tutkittavaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirjoittaja on avaruustähtitieteen professori Turun yliopistossa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
tutkija
Ei vain BKT vaan myös BKT:n kasvunopeus lisää onnea
Kuten Valtaoja todisti, onnellisuus riippuu BKT:sta. Valtaoja jätti mainitsematta, että se riippuu myös talouskasvun nopeudesta, jopa vielä enemmän. Siis ei vain rikkaus vaan myös rikkauden kasvunopeus. On siis kaksinkertainen syy olla turhaan hidastamatta talouskasvua: se nopeus itsessään onnellistaa ja sen integraali eli menneiden vuosien talouskasvun summa eli BKT myös onnellistaa.

Kolmaskin syy: sosialismi vähentää onnellisuutta. Hyvinvointivaltio sen sijaan ei lisää edes huono-osaisimpien onnellisuutta. Tämän todisti maailman onnellisuustutkimuksen äiti Ruut Veenhoven.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.