Mielipiteiden kolumnit

EK:n jälki näkyy hallitusohjelmissa

Kirsi Turkki
Kirsi Turkki

linkeinoelämän keskusliiton, EK:n näkemykset kertoo seuraavan kahden vuoden ajan Wärtsilän konsernijohtaja, vuorineuvos Ole Johansson, 59. Torstaina EK:n puheenjohtajaksi valittu Johansson seuraa tehtävässä Rautaruukin toimitusjohtajaa, vuorineuvos Sakari Tammista.

Elinkeinoelämän etujärjestöllä ei ole ollut viime vuosina suurta huolta sanomansa perille menosta. EK:n kädenjälki on näkynyt selvästi viime hallitusten ohjelmassa.

Palkansaajien keskusjärjestöjen valta on kutistunut selvästi. Ay-puolella liitot hoitavat nykyisin palkkaneuvottelut ja ne haluavat keskusjärjestöt sivuun myös työehtokysymyksistä.

EK:n puolella valta ei ole murentunut samoin. EK pitää Eeva-Liisa Inkeroisen johdolla näpeissään palkkakoordinaatiota ja haluaa olla vahvasti mukana myös työehtojen laadinnassa.

Keskusteluyhteyksissä keskusjärjestöjen ja myös liittotason välillä on varmasti aina parannettavaa. Johanssonin mukaan keskusteluyhteydet ovat olemassa ja keskustelua myös käydään ja parannetaan tarvittaessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantayhteistyö on toistaiseksi jatkunut, vaikka vähän yskähdellen. Suomen menestys on rakennettu pitkälti konsensushengellä ja on varmasti eduksi, että tietyissä asioissa sama henki jatkuu. Tämä on välttämätöntä esimerkiksi työurien pidentämisessä.

”Ole Johanssonin valinta EK:n puheenjohtajaksi kertoo teknologiateollisuuden vahvasta asemasta EK:n sisällä.”

Ole Johanssonin valinta EK:n puheenjohtajaksi kertoo teknologiateollisuuden vahvasta asemasta EK:n sisällä. Ennen Johanssonin nimen vahvistumista EK:n johtoon, elinkeinoelämän etujärjestön puheenjohtajan huhuttiin tulevan kasvavalta palvelualalta. Tällöin Keskon pääjohtaja, vuorineuvos Matti Halmesmäki olisi ollut luonteva vaihtoehto.

Teknologiateollisuuden vahvalle asemalle EK:ssa on tietysti hyvä peruste, ala vastaa 60 prosentista Suomen koko viennistä, työllistää suoraan 250 000 ja välillisesti 650 000 ihmistä ja on toiminut usein pelinavaajana työmarkkinaneuvotteluissa.

Johanssonin kaksi edeltäjääkin, Rautaruukin Sakari Tamminen ja Koneen Antti Herlin edustivat teknologiateollisuutta. Ammattiyhdistysliike on puhunut teknologiateollisuuden olevan jopa määräävästä asemassa EK:ssa.

Turussa EK:n uusi puheenjohtaja on tuttu henkilö, koska hänen johtamallaan yrityksellä, Wärtsilällä on kaupungissa pitkät perinteet laivanrakentajana ja moottoreiden valmistajana. Tällä hetkellä Wärtsilä työllistää Turussa noin 280 ihmistä, vaikka moottoritehtaan sulkemisesta päätettiin vuonna 2004. Turussa toimivat edelleen Wärtsilä Land & Sea Academy sekä Ship Power Solutions. Ensiksi mainittu tarjoaa koulutusta laivojen ja voimalaitosten henkilökunnille ja jälkimmäinen suunnittelee, myy ja asentaa koneistoratkaisuja.

Sittemmin Wärtsilä on sopeuttanut toimintaansa monissa muissakin yksiköissään useissa maissa. Kansainvälinen kilpailu ja markkinoiden ylikapasiteetista johtuva sopeuttaminen ovat koulineet Johanssonia EK:n johtoon.

Kirjoittaja on Turun Sanomien, Kalevan ja Väli-Suomen Median Helsingin toimituksen toimituspäällikkö.