Pääkirjoitus

Ay-eliitti kaalimaan vartijana

Vuodesta 2003 Paperiliittoa johtanut Jouko Ahonen hyllytettiin tehtävästään harvinaisen tylyin ottein.
Vuodesta 2003 Paperiliittoa johtanut Jouko Ahonen hyllytettiin tehtävästään harvinaisen tylyin ottein.

Kohu kansanedustajien kohtuuttomista palkkioista valtionyhtiöiden hallintoneuvostoissa ei ehtinyt kunnolla laantua, kun julkisuuteen pullahti toinen erityisnautintaoikeuksin koottu sisäpiiri: työeläkeyhtiöiden hallintoon valitut työmarkkinajärjestöjen eliittiedustajat.

Työntekijäin ja yrittäjien lakisääteisestä eläketurvasta huolehtivat vakuutusyhtiöt kustantavat hallitustensa ja hallintoneuvostojensa jäsenille sangen harvinaista vapaaehtoista työeläkemaksua, mikä käytännössä tarkoittaa lisäeläke-etuutta (HS 23.11.). Lisäksi luottamusjohdolle maksetaan vuosipalkkioita, joiden rinnalla valtionyhtiöiden vastaavat summat kalpenevat.

Eläkeyhtiö Varman hallitusta johtava Rautaruukin toimitusjohtaja Sakari Tamminen saa vajaan 50 000 euron vuosipalkkion päälle yli 8 000 euroa vapaaehtoisen tyel-eläkkeen kartuttamiseen. Ei ihme, että EK:n väistyvää puheenjohtajaa on huolestuttanut suomalaisten liian varhainen eläköityminen ja lyhyt vuosityöaika.

Palkansaajien intressejä työeläkeyhtiöissä valvoo sankka joukko keskusjärjestö- ja liittojohtajia sekä etujärjestöjen palkollisia. He eivät yllä luottamustoimissaan aivan Tammisen tienesteille, mutta keskimäärin hyvinkin suomalaisten keskiansioihin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ay-eliitin etuisuudet olisivat tuskin nousseet otsikoihin, ellei Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen olisi tv-haastattelussa puolustanut ylimieliseksi tulkitulla tyylillä Varman toimitusjohtajan Matti Vuorian mittavia palkkioita ja eläkkeitä. Asettuminen barrikadin väärälle puolelle aikana, jolloin kenttäväki on tuntenut selkänahassaan suomalaisen puunjalostuksen toimialarationalisoinnit, oli Ahoselta kohtalokas arviointivirhe.

Puheenjohtajan yritykset selittää tapahtunut parhaimmin päin ei liiton hallitusta vakuuttanut. Paperitehtaiden työntekijöitä edustavat pääluottamusmiehet kautta maan käänsivät keskiviikon kokouksessa peukalonsa tylysti alas. Ja niin Ahoselle tuli äkkihyllytys.

Ay-liikkeen historiassa harvinaisen episodin taustalla vaikuttaa epäilemättä muitakin syitä kuin Ahosen Vuoria-puheet. Tolkun mieheksi kehutun Ahosen johtamistapa ei ole toiminut aikana, jolloin työmarkkinat ja metsäteollisuus ovat olleet murroksen kourissa.

Varman hallitusroolissa Ahonen tuli tahtomattaan henkilöineeksi asenteen ja asetelman, joka on valitettavan leimallinen suomalaiselle työeläkejärjestelmälle.


Valtavien pääomien hallinnoimisesta, tuottavasta sijoittamisesta ja työntekijöiden eläketurvasta vastaavien yhtiöiden toimintaa ja vallankäyttöä valvoo työmarkkinaeliitti, joka itse nauttii hulppeista erioikeuksista ja aineellisista eduista.

Kaukaa ei tarvitse hakea vertausta pukista kaalimaan vartijana. Ja syitä siihen, miksi järjestelmän ja sen kellokkaiden vetoomusten uskottavuus kansalaisten silmissä murenee murenemistaan.