Pääkirjoitus

Rötöstely syö luottamusta

Yksi pahoinpitelee vaimoaan, toinen valehtelee oikeudessa, kolmas ajaa 1,78 promillen humalassa autoineen ulos tieltä ja pakenee poliiseja metsään. Siinä karua kertomaa Turun johtavien virkamiesten edesottamuksista vajaan vuoden ajalta.

Apulaiskaupunginjohtaja Tero Hirvilammin, lukio- ja aikuiskoulutuspäällikkö Esko Heikkosen ja strategiajohtaja Antti Kirkkolan rikostuomioihin johtaneet teot ovat keskenään hyvin erilaisia. Yhteistä ja olennaista on kuitenkin se, että ne syövät luottamusta kaupungin virkamiesjohtoon.

Kaupunginhallitus aikoo tutkia jokaisen rötöstapauksen erikseen ja päättää sen jälkeen asianomaisten virkasuhteen kohtalosta. Menettelyn ymmärtää ottaen huomioon, että kaikki tuomiot eivät ole lainvoimaisia. Siksi uusia juridisia käänteitäkin voi olla tulossa.

Heikkosen tapauksessa sekä syyttäjä että vastaaja ovat ilmoittaneet tyytymättömyytensä alioikeuden ratkaisuun, mikä merkinnee jutun siirtymistä hovioikeuteen. Perättömästä lausumasta syytettiin myös opetustoimenjohtaja Timo Jalosta ja opetuspalvelukeskuksen hallintopäällikköä Pentti Merraa, mutta heidän osaltaan vaateet raukesivat näytön puutteeseen.

Vaikka juridinen prosessi on vielä kesken, rötöstapauksia joudutaan punnitsemaan julkiselle hallinnolle asetettujen eettisten normien vaa’alla.

Niin kuin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Mikkola huomauttaa (TS 18.11.), julkisyhteisössä korkeat virkamiehet ovat mallina muille. Heihin luotetaan ja heiltä odotetaan sitä esimerkillisempää nuhteettomuutta mitä korkeammassa asemassa he ovat.

Asianomaiset osoittaisivat vastuullisuutta, jos harkitsisivat itse ja omaehtoisesti virassa jatkamisen edellytykset. Elleivät, kaupunginhallituksen on se tehtävä – ottaen huomioon myös moraaliset näkökohdat, ilman moralismia.