Suomi siirtyi suihkukauteen

uomalaiset suihkukoneet tänään matkustajaliikenteeseen” kertoi Turun Sanomat 1. huhtikuuta 1960.

Tuolloin Aeron kaksi Caravellea ryhtyi liikennöimään ulkomaan reiteillä, sopivasti uuden kesäaikataulun mukaisesti.

TS:n toimittaja oli Toulousesta lähtenyttä toista konetta vastassa Hampurissa ja kertoi suihkukauden merkityksestä: Miltei puolta lyhyemmässä ajassa kuin aikaisemmin taittui Hampurin ja Helsingin välinen reitti uudella Caravellella. Lähtö keväisestä Hampurista tapahtui klo 14.45. Suomen aikaa, ja noin 8 000 metrin korkeudessa, osittain 55 asteen pakkasessa lentänyt Sinisiipi laskeutui kovasta vastatuulesta huolimatta Helsingin lentoasemalle täsmälleen klo 17.

Suihkukonekauteen Suomi päätti siirtyä loppuvuodesta 1957, jolloin Convair Metropolitanin seuraajaksi Euroopan pitemmillä reiteillä valittiin ranskalaisen Sud Aviationin uusi konetyyppi Caravelle.

Ensimmäinen Sinilinnuksi kastettu suihkukone saapui Seutulaan 22.2.1960. Sinisiipi aloitti aprillipäivänä ja kolmannen, Sininuolen, odotettiin saapuvan huhtikuun loppupuolella.

Avausmatkan toinen koneista teki Frankfurt am Mainiin ja toinen Tukholmaan. Ensimmäisen Caravellen lento Tukholmaan kesti 55 minuuttia.

Samaan aikaan Aero avasi kolme uutta reittiä. Jyväskylästä lennettiin Helsingin kautta Kööpenhaminaan ja Oulusta Kemin kautta Luulajaan. Kolmas reitti kulki Vaasasta Porin, Turun ja Tukholman kautta Kööpenhaminaan.

Varsinaissuomalainen suurmies Raision tehtaat Oy:n pääjohtaja Kustaa Eino Kivivuori sai vuorineuvoksen arvonimen tasavallan presidentti Urho Kekkosen 18.3. tapahtuneessa esittelyssä.

Kivivuori oli alusta lähtien mukana Raision tehtaiden perustamisessa. Vuonna 1938 hän oli Varsinais-Suomen Maataloustuottajain liiton toiminnanjohtajana perustamassa Suomen Talousseuran kanssa myllytoimikuntaa, joka aikaansai Lounais-Suomeen suuren ja ajanmukaisen vehnämyllyn, Oy Vehnän. Kivivuori tuli yhtiön toimitusjohtajaksi.

Kun Oy Kasviöljy perustettiin 1950-luvun alussa, Kivivuori tuli myös tämän yhtiön toimitusjohtajaksi, samoin 1956 Margariini Oy:n ja 1958 Keksi Oy:n toimitusjohtajaksi. Pääjohtaja hänestä tuli 1959.

Kivivuori oli myös maalaisliiton vahva mies ja – Arvo Korsimon kautta kun elettiin – hän oli myöhemmin julkisuudessa kerrotun mukaan sotkeutunut puolueensa ikiaikaisiin ja hämäriin rahoitussotkuihin.

1960-luvun alun suuriin sensaatioihin kuului Raision margariiniskandaali. Se alkoi siitä, kun Ilmari Turjan Uudessa kuvalehdessä väitettiin, että Raisiossa oli tehty margariinia kissanraadoistakin. Valtava kielteinen julkisuus koetteli Raision johtoa kovasti.

Paljon oli esillä ”Suvikulta”, josta tehtiin ralleja ja lasten loruja. ”Ennen pantiin mirrit multaan, nyt ne pannaan Suvikultaan.”

Rasvasota ja maalaisliiton pimeä rahoitus – julkisuudessa on puhuttu ruplavirroista ja niiden kierrätyksestä – johtivat Kivivuoren eroon kesällä 1961. Kivivuorta ei pystynyt pelastamaan edes asiaan puuttunut presidentti Urho Kekkonen.

”Mies joka oli oli tyhjästä luonut liikevaihdoltaan kahdeksan miljardin markan (vuoden 1988 rahassa noin 480 miljoonan markan) teollisuusyhtymän, oli mennyt, kuittaa Jarkko Heino Raision Yhtymän tarinassa.

Turun Kuurojen Yhdistyksen talo valmistui maaliskuun lopulla 1960 Yliopistonmäen kupeeseen.

Yli 3 000 kuution kolmikerrostalo oli rakennettu vuodessa ja se oli melkoinen voimanponnistus 200-henkiseltä järjestöltä. Tukea oli tullut monilta liikelaitokselta ja jäsenet olivat tehneet 16 000 talkootuntia. Jollain taholla nousi myös epäilyjä, että kestääköhän talo kun on talkoilla tehty.

Järjestö oli toiminut viisaasti, sillä tiloilla oli muutakin kuin omaa kysyntää. Vuokralaisiksi tulivat kuorot, urheiluseurat, yliopisto jne.