Tulevaisuus on kulttuurin

petusministeriössä valmistelemme parhaillaan kulttuuripoliittista tulevaisuusselontekoa, joka annetaan eduskunnalle vielä kevään aikana. Edellinen kulttuuriselonteko on vuosimallia 1993 joten päivitykselle on korkea aika.

Tulevaisuuspuheelle tavanomaista on perinteisesti ollut huikeiden ja jopa utooppisten visioiden ja näkyjen maalailu. Menneisyyden tulevaisuusvisioiden tarkastelu paljastaa, että tulevaisuutta käsittelevissä visioissa keskitytään kysymään, mikä muuttuu sen sijaan että tarkasteltaisiin myös sitä, mikä todennäköisesti pysyy samana.

Monet merkit puhuvat nyt sen puolesta, että taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallinen vaikuttavuus on vahvistumassa. Valtion kulttuuribudjetti on kuluvalla vaalikaudella kasvanut yli 30 prosenttia samalla kun opetusministeriön uudeksi nimeksi tulee vappuna opetus- ja kulttuuriministeriö.

Tärkein merkki on kuitenkin tässä: Aineeton, ekologinen ja eettinen kulutus sekä kulttuurin kulutus ovat kansainvälisestikin kasvavia trendejä. Vapaa-aika, lisääntyy ja ihmiset haluavat parempaa elämän laatua. Elämyksellisyyttä korostava elämäntapa sekä kiireettömyyden arvostus ja leppoistelu ovat vahvassa nousussa.

Tuoreen nuorisobarometrin mukaan nuorten keskuudessa kulttuurin harrastus ja arvostus ovat selvästi voimistuneet. Luoville aloille hakeutuminen on suosittua. Kulttuuri-intensiteetti kasvaa kaikessa tuotannossa: tuotekehityksessä, palveluissa ja toimintakonsepteissa.

Nuoret luovat ammattilaiset ovat yrittäjyyshakuisia. Taiteen ja kulttuurin ammattilaisille on aukeamassa yhä enemmän työllistymismahdollisuuksia myös perinteisten ydinalojen ulkopuolella.

Kansainvälisesti ja kansallisesti kaikilla yhteiskunnan aloilla erityisen selviä voimatekijöitä ovat kestävä kulttuuri, monikulttuurisuus ja kulttuurinen moninaisuus sekä luovuus.

Tulevaisuuden menestykseen kuljetaan kahta tietä: säilyttämällä vanhaa ja arvokasta sekä kehittämällä uutta ja kiinnostavaa. Pysyvien kulttuuristen arvojen ja kulttuuriperinnön ymmärtäminen ja vaaliminen ovat uuden luomisen perusta.

Kulttuurisen hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden säilyttäminen, luovasta osaamisesta huolehtiminen ja kulttuuripalvelujen saatavuus kasvattavat yleisöjä, turvaavat kulttuurisia oikeuksia, edistävät hyvinvointia, luovat kotimarkkinoita sekä edistävät kulttuurivientiä.

Taiteen ja kulttuurin perinteisten ydinalojen osuus arvonlisäyksestä ja työllisyydestä on pitkään pysynyt neljässä prosentissa. Luova talous on parinkymmenen vuoden ajan nähty tulevaisuuden mahdollisuudeksi, mutta sitä on hahmotettu paljolti perinteisen teollisuuden toimintamallien pohjalta.

Nyt on korkea aika ymmärtää luovan talouden ja kulttuuritoimialojen talouden oma toimintalogiikka ja kehittää sitä tältä pohjalta.

Tulevaisuuden kukoistuksen menestystekijäksi nousee siten kulttuurin läpäisevä vaikutus koko yhteiskunnassa: sosiaali- ja terveyssektorilla, yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa, monikulttuurisen yhteiskunnan rakentumisessa, koulutuksessa tai uusien tuotantotapojen luomisessa.

Juuri siksi seuraavan hallituksen pitäisi perustaa kaikki hallinnonalat ja sektorit läpäisevä taiteen ja kulttuurin politiikkaohjelma. Tässä ohjelmassa voitaisiin tehdä näkyväksi taiteen ja kulttuurin mahdollisuudet ja vaikuttavuus koko yhteiskunnassa sekä käynnistää eri hallinnonalojen yhteisiä toimenpiteitä Kulttuurissa on tulevaisuus!