Lisää verkkoja vesille
Kotimaisen kalan saatavuus on heikentynyt hankalien talvikelien takia. Troolarit eivät ole päässeet jäätyneistä satamista silakan pyyntiin. Jään päälle noussut vesi on estänyt kalastajien liikkumista, ja jään alle viritettyjä verkkoja on nostettu ylös. Pyhäjärvelläkin nuottaajat ovat joutuneet pitämään taukoa, mutta kalaisa järvi on silti antanut hyvin saalista. Kalastajien vaikeuksia valaisee hieman se, että kysynnän ja tarjonnan laki pitää kalan hinnan korkealla.
Hinta ei ole tämän talven ilmiö. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Jari Setälä toteaa, että kotimaisesta kalasta on tullut kallis erikoistuote (TS 18.3.). Vielä 1980-luvulla Suomessa syödystä kalasta 70 prosenttia oli kotimaista alkuperää. Nyt osuus on 30 prosenttia, ja siitäkin alle puolet pyydettyä luonnonkalaa.
Verkkoja on vedetty pois vesiltä. Kalastajien määrä on pienentynyt, joten uusia yrittäjiä tarvittaisiin. Ala on kuitenkin perin haastava: hylkeet ja merimetsot tekevät kiusaa. Kuumeisesti kysyttyä kuhaa on vaikea saada, sillä se pakenee parvina hylkeitä sisäsaariston ahtaisiin lahtiin. Sinne kalastajille ei ole pääsyä.
Toivottavasti valmisteilla olevassa kalastuslain uudistuksessa löydetään keinot helpottaa kalastajien vesillepääsyä. Vesialueiden omistus on pirstaloitunut, niin että kalastajien on vaikea jopa löytää omistajaa, jolta hankkisi pyyntiluvan. Vesialueet pitäisi esimerkiksi kaavoittaa kalakantojen mukaan, ja alihyödynnettyjen alueiden omistajille tulisi velvollisuus luvan myöntämiseen.
Kalaa on jonkin verran tullut myyntiin harrastelijoiden pyydyksistä. EU:n komissio yrittää poistaa tämänkin vähäisen lisäyksen markkinoilta. Tarkoitus on kieltää vapaa-ajan kalastajilta merestä pyydetyn saaliin myynti. Siinäpä tehokeino harmaan talouden kitkemiseksi Suomen oloissa.
