Pääkirjoitus

Kiistellyt tulospalkkiot johtivat
Fortumin johdon vaihtumiseen

TS/Compic<br />Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius jää eläkkeelle tämän vuoden joulukuussa.
TS/Compic
Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius jää eläkkeelle tämän vuoden joulukuussa.

Viime viikonvaihteesta asti vellonut kohu Fortumin johdon tulospalkkioiden ympärillä johti lopulta vaihdoksiin energiayhtiön ylimmässä johdossa. Toimitusjohtaja Mikael Lilius kertoi käyttävänsä oikeuttaan siirtyä 60-vuotiaana eläkkeelle tämän vuoden lopulla. Hallituksen puheenjohtaja Peter Fagernäs puolestaan ilmoitti, ettei pyri jatkokaudelle tiistain yhtiökokouksessa.

Etenkään Fagernäsin ilmoitukselle ei ollut vaihtoehtoja, kun valtio-omistajan tuki oli haihtumassa taivaan tuuliin. Liliuksenkaan ei olisi ollut helppo jatkaa toistuvien palkkiokohujen siivittämää uraansa yhtiön johdossa.

Suomen valtion yli 50-prosenttisesti omistama Fortum on tehnyt koko 2000-luvun erinomaista tulosta, osakekurssi on kehittynyt suotuisasti ja omistajat ovat olleet tyytyväisiä. Fortumin hallitus on palkinnut Liliuksen ruhtinaallisesti, ensin optioilla, sitten osakepalkkioilla.

Valtio-omistaja on yrittänyt suitsia kohtuuttomiksi käyneitä tulospalkkioita. Tuoreimmat ohjeistukset eivät menneet perille, vaan Fortumin hallitus tulkitsi niitä Liliuksen ja muiden johtajien eduksi. Liliuksen viime vuoden 3,2 miljoonan euron ansiot olivat taantuma-Suomen ministereille liikaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomen metsäteollisuuden kriisi ja päälle iskenyt talouden syvä taantuma ovat tuoneet esiin valtio-omistajuuteen liittyviä ongelmia. Hyvinä aikoina pörssiyhtiöiden tuotot otetaan mielellään valtion kassaan, ja yhtiöiden johdolle pyritään turvaamaan liiketoimintaperiaatteiden mukaiset johtamismahdollisuudet.

Ongelmatilanteissa kasvaa poliittinen paine puuttua yhtiön operatiivisiin ratkaisuihin. Stora-Enson tapauksessa vedottiin yhteiskuntavastuuseen ja alueelliseen tasa-arvoon. Fortum-kohussa muistutettiin kohtuuttomuuden varottavasta esimerkistä aikana, jolloin moni kituuttelee toimeentulon rajamailla.

Jättimäisillä tulospalkkioilla on näinä aikoina paha kaiku. Pidetäänhän niitä yhtenä Yhdysvaltain finanssikriisin ja siitä seuranneen globaalin taantuman matkaansaattajina.

Nykyinen ja sitä edeltävä hallitus ovat pyrkineet noudattamaan puuttumattomuuden politiikkaa omistamiensa pörssiyhtiöiden toimintaan. Kiusallisissakin ratkaisussa omistaja on vakuuttanut voimattomuuttaan.

Suomen osa-omistamassa Telia-Sonerassa ylintä puhevaltaa käyttää Ruotsin valtio. Keskiviikkona Telia-Sonera ilmoitti, että Ruotsin hallituksen vaatimuksesta yhtiön johtajien bonusjärjestelmä lakkautetaan. Naapurissa valtio-omistaja osoitti, että yhtiön hallituksen vastaan haraamisesta huolimatta omistaja voi vaikuttaa, jos tahtoa löytyy. Suomessa sitä ei ole juuri löytynyt.

Lilius pitää valtiota epävakaana omistajana juuri poliittisten paineiden takia. Niinkin voi ajatella, mutta enemmistöosakkaalla pitää olla tahto, vastuu ja näkemys. Sitä on myös kuunneltava.

Valtion omistajapolitiikasta vastaaville ministereille tapaus Fortum ei tuo poliittisia pisteitä eikä muutakaan arvonnousua. Retoriikka on ollut vaikuttavaa, mutta käytännöt sanat ja teot horjuvia ja pakoilevia.